Tenshin shōden Katori shintō-ryū

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tenshin shōden Katori shintō-ryū
Katori shinto ryu training.png
Tunnetaan myös nimillä Katori shintō-ryū
lyhenne: TSKSR
Perustettu n. 1400
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Iizasa Chōisai Ienao
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta
Katori shintō-ryū:n kotidōjō Japanissa

Tenshin shōden Katori shintō-ryū (jap. 天真正伝香取神道流) on Japanin vanhimpia perinteisiä taistelutaitojen koulukuntia, jonka perustaminen voidaan kirjallisten lähteiden perusteella ajoittaa 1400-luvulle. Se on yksi arvostetuimmista yhä harjoiteltavista vanhoista ryū-ha-perinteistä, ja se onkin määritelty yhdeksi Japanin kulttuuriaarteista. Koulukunta on erikoistunut miekan käyttöön, mutta muita harjoiteltavia taitoja ovat myös sauvan, naginatan, lyhyen miekan ja keihään taidot sekä lähitaistelu ja shuriken.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puupiirros jossa Iizasa Chōisai Ienao (飯篠 長威斉 家直, c.1387–1488) Tenshin Shōden Katori Shintō-ryū bujutsu koulukunnan perustaja

Tenshin shōden Katori shintō-ryūn perusti samurai Iizasa Chōisai Ienao (jap. 飯篠長威斉家直,1387 - 1488). Hän palveli Chiban sukua ja myös Ashikaga-shōgunin vasallina 1400-luvulla, otti osaa lukuisiin taisteluihin ja tunnettiin pätevänä miekan ja keihään käyttäjänä. Hän eli 102-vuotiaaksi, mikä on levottomalla aikakaudella eläneeltä ja sodissa palvelleelta samurailta poikkeuksellista. Taistelemaan kyllästyneenä hän erosi suvustaan siirtyen Katorin šintopyhäkköön harjoittamaan askeesia. Pyhäkössä Chōisai väitetysti koki Futsunushi-no-kamin, šintojumalan ilmestymisen. 1000 päivän ajan Chōisai puhdistautui harjoittaen taistelutaitoja ja puhdistautumisriittejä jumalia palvellen, ja perusti näin Tenshin shōden Katori shintō-ryūn.

Asetekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TSKSR naginata vs. tachi harjoittelua

Katori Shintō-ryū sisältää lukuisia asetaitoja. Pääpaino on kuitenkin miekkailutaidossa, ja muita taitoja harjoitellaan pääasiassa miekkailijan harjoittamiseksi niitä vastaan. Kuten useimmissa muissakin perinteisissä kouluissa, opetus tapahtuu pääasiassa muotojen kautta.

Seuraavat asetaidot sisältyvät koulukunnan opetukseen:

Tachijutsu

  • Iaijutsu (jap. 居合術, (myös battōjutsu, jap. 抜刀術), miekan nopean huotrasta vetämisen taito ja leikkaaminen - sekä puoli-istuvasta että seisovasta asennosta tehtävät muodot)
    • Omote no iai (6 muotoa)
    • Tachiai battōjutsu (5 muotoa)
    • Gokui no iai (5 muotoa)
  • Kenjutsu (jap. 剣術, Kenjutsu, miekkatekniikat)
    • Omote no tachi (4 muotoa)
    • Gogyō no tachi (5 muotoa)
    • Gokui shichijō no tachi (3 muotoa)
  • Ryōtōjutsu (jap. 両刀術, Ryōtōjutsu, tekniikat pitkän ja lyhyen miekan samanaikaiseen käyttöön)
    • Ryōtō (4 muotoa)
  • Kodachi) (jap. 小太刀術, Kodachi, lyhyen miekan tekniikat)
    • Gokui no kodachi (3 muotoa)

Bōjutsu (jap. 棒術, Bōjutsu, pitkän sauvan käyttötekniikat)

  • Omote no bō (6 muotoa)
  • Gogyo no bō (6 muotoa)

Naginatajutsu (jap. 長刀術, Naginatajutsu, peitsenkäyttötekniikat)

  • Omote no naginata (4 muotoa)
  • Gokui shichijo no naginata (3 muotoa)

Sōjutsu (jap. 槍術, Sōjutsu, keihäänkäyttötekniikat)

  • Omote no yari (6 muotoa)

Jūjutsu(jap. 柔術, Jūjutsu, lähitaistelutekniikat)

  • Idori no bu (13 muotoa)
  • Tachiai no bu (17 muotoa)
  • Tachiai kiai-nage no bu (6 muotoa)

Shurikenjutsu (jap. 手裏剣術, Shurikenjutsu, heittopiikin käyttötekniikat)[1]


Kunkin aseen Gogyo- ja Gokui-sarjat opetetaan vain taidoissa pitkälle edistyneille harjoittajille vuosien tiiviin ja hellittämättömän harjoittelun jälkeen.

Tenshin shōden Katori shintō-ryūn harjoittelu Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Turku Aikikai ja Shoryukan Dojo harjoittelevat Tenshin shōden Katori shintō-ryūta Tetsutaka Sugawaran alaisuudessa. Opettajana toimii Petteri Silenius, jolla on Sugawaran linjassa kyōshi menkyo-opetuslupa. Sugawaran linjan harjoittelijoita on myös Helsingissä, Forssassa, Lahdessa ja Tampereella. [2] Jyväskylässä harjoitellaan tyylin pääopettajan Risuke Ōtaken päälinjaa. Ōtake-senseiltä on myöntänyt Kai Koskiselle opetusluvan eli shidosha-arvon 5.11.2008, [3] ja Menkyo-arvon 10. marraskuuta 2012 Japanissa. Harjoittelu on pienimuotoista ja uusia harjoittelijoita otetaan rajoitetusti. Sugawaran linja ottaa uusia harjoittelijoita vain suosituksesta. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuuslähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risuke Ōtake: Katori shintō-ryū Warrior Tradition. Koryu Books, Berkely Heights; New Jersey, 2007. ISBN 1-890536-20-2.
  • Timo Reenpää (päätoimittaja): Bu Samurain ammatti / Hashi 20/1998. Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 1998. ISBN 951-98012-1-9. (nid.)
  • Paul Budden: Looking at a far mountain - a study of kendo kata. Tuttle publishing, 2000. ISBN 0-8048-3245-5. (nid.)
  • Oscar Ratti / Adele Westbrook: Secrets of the Samurai, A Survey of the Martial Arts of Feudal Japan. Castle Books, 1973. ISBN 0-7858-1073-0. (nid.)

Lähdeviittaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. * Risuke Ōtake: Katori shintō-ryū Warrior Tradition. Koryu Books, Berkely Heights; New Jersey, 2007. ISBN 1-890536-20-2. sivut 230-231
  2. Silenius, Petteri: Sogo Budo Silenius EH.Net Encyclopedia. Viitattu 08.1.2008. fi
  3. Koskinen, Kai: Aikiken EH.Net Encyclopedia. Viitattu 02.12.2008. fi
  4. Silenius, Petteri: Sogo Budo Silenius EH.Net Encyclopedia. Viitattu 08.1.2008. fi