Tenholan linnavuori

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tenholan linna)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tenholan linnavuori
Sijainti

Tenholan linnavuori
Koordinaatit 61.09690917°N, 24.28741765°E
Valtio Suomi
Paikkakunta Hattula
Historia
Tyyppi Linnavuori

Tenholan linnavuori on rautakaudella ja keskiajalla käytössä ollut linnavuori, joka sijaitsee Hattulan kunnassa Vanajaveden vesistön läheisyydessä Kanta-Hämeessä. Saman vesistön alueelta tunnetaan useita linnavuoria, kuten Aulangonlinna ja Hakoisten linnavuori.[1][2][3]

Tutkimuksissa linnavuoren laelta on löydetty useiden kivisten vallien sekä rakennusten jäänteitä.[4][5] Lisäksi paikalta on löydetty pienesineistöä, kuten saviastianpaloja, palaneita ja palamattomia luiden kappaleita, palanutta savea, rautakuonaa sekä helmen ja kaularenkaan osia. Linnavuori on ollut käytössä todennäköisesti pitkään. Osa ajoituksista on rautakaudelta, mutta paikalta on löydetty keskiaikaisten radiohiiliajoitusten lisäksi myös 1400- ja/tai 1500-luvuille ajoitettu kuula, joka on tarkoitettu käytettäväksi joko käsikanuunassa, hakapyssyssä tai falkonissa.[4] Hjalmar Appelgren on todennut Tenholan linnavuoren muistuttavan paikan ja varustusten suhteen Vanajan Linnanpäätä eli Hakovuorta. Hän myös kertoo kuulleensa, että paikalla on poltettu helavalkeita.[5]

Vanajaveden vedenpinnan lasku on saanut rantaviivan siirtymään kauemmaksi itse linnavuoresta myös Tenholan mäkilinnan alueella. Linnavuori on Museoviraston merkitsemä historiallisesti arvokas kohde.[6] Sinne on rakennettu opastaulut sekä rekonstruktio hirsiaidasta, jonka raoista vihollista on voitu tähystää ja esimerkiksi ampua nuolin. Tenholan linnavuoren juurella sijaitsee Hattulan kunnan ylläpitämä nuotiopaikka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tenholan linnavuori, Hattula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
  2. Muinaisjäännösrekisteri: Tenholan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.5.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
  3. Tyrväntö-verkko, viitattu 30.7.2010.
  4. a b Museovirasto - Rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 26.3.2016.
  5. a b Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. Luettelon sivu 32. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.
  6. Museovirasto, viitattu 30.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]