Telomian

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Telomian
Avaintiedot
Alkuperämaa  Malesia
Määrä harvinainen
Rodun syntyaika vanha
Alkuperäinen käyttö tuhoeläinten torjuja
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä yli 12 vuotta
Muita nimityksiä Telemonian, Segugio Malesiano
FCI-luokitus ei FCI-rotu
Ulkonäkö
Paino 8–13 kg
Säkäkorkeus 38–46 cm
Väritys kellanruskean eri sävyt valkoisin merkein

Telomian on malesialainen koirarotu. Se tunnetaan myös nimellä telemonian.[1] FCI ei ole hyväksynyt sitä, mutta muun muassa Continental Kennel Club on.

Ulkomuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hieman tavallisesta poikkeava väritys.

Telomian muistuttaa hyvin paljon basenjia.lähde? Se on pienikokoinen, lyhyt- ja sileäkarvainen koira, jolla on pitkänomainen runko. Sillä on sininen kieli, joka on tyypillinen myös mm. tietyille kiinalaisille ja japanilaisille roduille. Säkäkorkeus on 38–46 cm ja paino 8–13 kg. Mahdollisiin värityksiin lukeutuvat kaikki keltaisen sävyt (myös ruskea), valkoisin merkein, laikuin tai pilkuin; tumma maski on mahdollinen.[2]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu on energinen ja älykäs ja sillä on erikoinen ulvova ääni.[1] Koska paikallisheimot elävät puutikkaiden päässä olevissa mökeissä, sille on kehittynyt erinomainen kiipeilykyky.[1][2] Kuten kahdella muullakin alkukantaisella koiralla, laulavalla uudenguineankoiralla ja basenjilla, myös sillä on juoksuaika vain kerran vuodessa[1][2]; sen huippuaika sijoittuu noin syys- tai lokakuun tienoille[2].

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Telomian on kotoisin Telom-joelta viidakon syrjäisiltä heimoalueilta[1], joilla sitä on alun perin kasvattanut orang asli-heimo[2]. Se on hyvin vanha villikoira, joka on laulavan uudenguineankoiran ja dingon lähisukulainen.[1] Se on niin sanottu puuttuva linkki dingon ja basenjin välillä.[1][2]

Rotu saa heimon tarjoaman ruuan vastineeksi tuhota mökeistä löytyvät eläimet käärmeitä ja rottia myöten. Tästä huolimatta sillä on ilmiömäinen selviytymiskyky ja se pystyy yleensä hankkimaan ruokansa luonnostakin, metsien lisäksi jopa purosta kaloja nappaamalla.[1] Se on ainoa malesialainen rotu, joka elää villinä.[2]

Vaikka malesialaisilla on aina ollut koiria, ovat ne heidän mielestään kuitenkin petollisia pahan onnen tuojia, jotka toivovat omistajansa kuolemaa. Erityisesti villikoiria pidetään pahoina henkinä, ja sellaisen näkeminen tuo kaksinkertaisesti huonoa onnea.[2]

Vuonna 1963 tohtori Orville Elliot löysi rodun läntisestä Malesiasta, ja nimesi sen Telom-joen mukaan, jonka varrella hän näki rodunedustajia ensimmäistä kertaa.[2] Samana vuonna Yhdysvaltoihin vietiin kaksi ensimmäistä rodun edustajaa, ja koska niiden jalostus onnistui, vuonna 1970 maahan perustettiin Telomian Dog Club. Vuonna 1973 Amerikkaan tuotiin seuraavat kaksi yksilöä. Vaikka täten oli tarkoitus saada laajennettua geenipoolia, nykyisin kaikki länsimaiset yksilöt polveutuvat näistä neljästä kantakoirasta.[1][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 688–689. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
  2. a b c d e f g h i j Canton, Mario. Levrieri e segugi primitivi, s. 285-287. Antonio Crepaldi Editore, 2012: Porto Viro, Italia.