Telkkälä (Muolaa)
Telkkälä (v:sta 1948 ven. Силино, Silino[1][2][3]) on kylä Kirkkojärven itärannalla Punnuksen kunnassa Käkisalmen piirissä Venäjällä. Telkkälä kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyläkuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomelle kuuluessaan Telkkälä sijaitsi Muolaan itäosassa Valkjärven kunnan rajalla noin kolme kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta itään.[4] Telkkälän naapurikyliä olivat etelässä Lehtokylä, lännessä Kirkkojärven toisella puolella Kirkkoranta, Hattula ja Retukylä, pohjoisessa Passila ja Punnus, idässä Himala, Myhkyrilä ja Heimala sekä Valkjärven puolella Pentsilä.[4] Punnuksen ja Passilan kylien vastaisen rajan muodosti Punnusjärvestä Kirkkojärveen laskeva Punnusjoki.[4]
Telkälän asutus ja pellot olivat keskittyneet kylän pohjoisosaan Kirkkojärven rannalle.[4] Telkkälän halki kulki Punnuksesta Lehtokylään johtanut maantie, josta erkani kylätie länteen Telkkälän kyläkeskustaan Kirkkojärven rantaan ja itään Saustalaan.[5] Vuonna 1936 Telkkälän kylän pinta-ala oli 13,53 neliökilometriä, josta oli peltoa 407 hehtaaria, niittyä 46 hehtaaria ja metsää 871 hehtaaria.[6] Telkkälän peltopinta-ala oli lisääntynyt Kirkko- ja Punnusjärvien laskun myötä.[7] Maanviljelyksen ohella kylässä harjoitettiin myös huomattavassa määrin kalastusta.[7] Kylässä oli Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen rukoushuone..[8]
Telkklälän koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa vuonna 1907 ja koulutalo valmistui vuonna 1910.[9] Koulupiiriin kuului Telkkälän lisäksi Himalan kylä sekä Saustalaksi kutsutut Myhkyrilän, Saavolan ja Oravalan kylät.[9] Telkklän koulu sijaitsi kylätien varressa metsätaipaleella Himalan ja Telkkälän kylien välimaastossa.[9] Ennen vuotta 1907 koulupiirin alue oli kuulunut Punnuksen koulupiiriin.[9] Telkkälän koulu tuhoutui talvisodassa vuonna 1939.[9]
Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Telkklän asukkaat evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylien asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle. Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Telkklän asukkaat asutettiin pääasiassa Somerolle ja jonkin verran myös Somerniemelle.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
- ↑ Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 4.2.2010)
- ↑ Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 4.2.2010)
- ↑ a b c d Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71 & 73. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
- ↑ Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 4.2.2010)
- ↑ Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195-196
- ↑ a b Repo 1952, s. 490-491
- ↑ Rapeli Toivo: Kirkko ja hengellinen elämä. Muolaa, s. 276. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
- ↑ a b c d e Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 234. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- toim. Äikäs Viljo et al.: Kotikylämme Muolaassa, Telkkälästä Himalan kautta Saustalaan. Somero: Kirjatoimikunta, 2005. ISBN 952-91-8973-7.
| Muolaan kylät |
Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät |
Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.