Teknologian kulttuurinen tutkimus
Teknologian kulttuurinen tutkimus korostaa tekniikan ja kulttuurin yhteenkietoutumista, tekniikkaa ja kulttuuria muokkaavien prosessien moninaisuutta sekä ihmisen osuutta näissä prosesseissa. Tällainen tekniikan ja kulttuurin vuorovaikutus tekee ihmisistä aktiivisia toimijoita, jotka merkityksellistävät teknologioita.
Teknologian kulttuurinen tutkimus ymmärtää teknologiat kulttuurisina ilmiöinä. Kulttuuri ympäröi teknisiä artefakteja ja liittyy osaltaan niiden suunnitteluun, merkityksiin ja käyttöön. Teknologian tutkimuksessa etsitään usein erilaisia arjen käyttötapoja, symbolisia ilmauksia ja henkilökohtaista kiintymystä, jotka tekevät teknologian läheiseksi ja tutuksi. Kyse on siis teknologian tulemisesta osaksi arkielämää.[1]
Teknologian kulttuurinen tutkimus asetetaan usein vastakkain teknologisen determinismin käsitteen kanssa. Teknologisen determinismin mukaan kehityskulku etenee selvästi siten, että teknologia muuttuu kovaa vauhtia ja siten ihmisten ja lopulta koko yhteiskunnan on sopeuduttava sen kehitykseen. Teknologinen determinismi pohjautuu ajatukseen, että teknologiset keksinnöt pystyvät muuttamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria. Teknologian kulttuurinen tutkimus ei sitä vastoin ole syy–seuraus-suhteiden tutkimista, vaan se on pikemminkin anti-determinististä ja jatkuvuuden lisäksi otetaan huomioon yllätyksellisyys. Ihmisen eli teknologian käyttäjän rooli korostuu, kun tekniikka nähdään kulttuuristen ja sosiaalisten prosessien kautta. Toisin sanoen kulttuurintutkimuksen käsitteet siis siirtävät teknologian tutkimuksen painopisteen deterministisistä syy-seuraussuhteista ja teknologioiden itsensä seuraamisesta ihmisten toimijuuteen.
Teollistuneissa yhteiskunnissa tieto- ja viestintäteknologian merkitys on kasvanut yhä suuremmaksi. Tällainen kehityskulku on asettanut uudenlaisia haasteita myös yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle tutkimukselle. Tämän vuoksi on syntynyt kansainvälinen ja nopeasti kasvava teknologian yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tutkimuksen ala, joka keskittyy teknologisiin prosesseihin ja niiden merkityksiin. Erityisesti Isossa-Britanniassa on kehitetty sen teorioita ja menetelmiä.
Alan keskeisiä tutkijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Steve Woolgar
- Wiebe Bijker
- Judy Wajcman
- Donald MacKenzie
- John Law
- Hugh MacKay
- Christine Hine
Pohjoismaissa teknologian kulttuurisen tutkimuksen lähestymistapaa ovat hyödyntäneet tutkimuksessaan muun muassa:
- Ann-Jorunn Berg
- Merete Lie
- Knut H.Sørensen
- Ulf Mellström
- Tarja Cronberg
- Marja Vehviläinen
- Johanna Uotinen
- Jaakko Suominen
- Jussi Parikka
- Sanna Talja
Teknologian kulttuurisen tutkimuksen alalla on useita eri suuntauksia. Laajin ryhmä muodostuu erilaisista teknologian sosiaalisen muokkauksen lähestymistavoista. Näistä tunnetuimpia ovat teknologian sosiaalisen rakentumisen (SCOT) ja teknologian sosiaalisen muokkauksen teoriat sekä toimijaverkkoteoria (ANT). Näissä lähestymistavoissa teknologia ymmärretään sosiaalisena ja kulttuurisena kokonaisuutena ja yhteiskunnan ja teknologian nähdään olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Do Artifacts Have Politics?. Langdon Winner. Daedalus, Vol. 109, No. 1. Modern technology: Problem or Opportunity? Sivu 121. (Verkkosivu Jsor.org).
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lie, Merete & Sørensen, Knut (1996): Making Technology Our Own? Domesticating Technology into Everyday Life. Scandinavian University Press, Oslo.
- MacKay, Hugh (1997): Consumption and Everyday Life. Sage: London, Thousand Oaks &New Delhi.
- MacKenzie, Donald & Wajcman, Judy (1985): The Social Shaping of Technology - How the Refridgerator got its Hum. Open University Press. Milton Keynes & Philadelphia.
- Tuuva-Hongisto, Sari & Talsi, Noora & Uotinen, Johanna: Hei ihmistä varten! Teknologiapolitiikka, kansalaislähtöisyys ja arki. Kultaneito 6. Joensuu: Suomen kansantietouden tutkijain seura, 2006. ISBN 951-97493-5-7.
- Uotinen, Johanna: Merkillinen kone: Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus. Väitöskirja. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja 40. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2005. ISBN 952-458-653-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Musiikkiteknologian kulttuurinen tutkimus (Arkistoitu – Internet Archive). Tutkimusalan esittely. Turun yliopisto.
- Kulttuuri, teknologia ja koulutuksen monialaiset haasteet. Virtuaaliyliopiston artikkeli, kirjoittaja Minna Tarkka.[vanhentunut linkki]