Tekijänoikeuden loukkaus

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tekijänoikeusloukkaus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Liian suppea. Tekijänoikeusrikkomuksia on paljon muitakin kuin "nettipiratismi"
Piraattilevyjen katukauppias.

Tekijänoikeusloukkaus tarkoittaa sitä, että tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa käytetään tavalla, joka rikkoo tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuksia, kuten oikeutta valmistaa kappaleita teoksesta tai oikeutta saattaa näin valmistetut kappaleet yleisön saataville.

Suomessa yksityiseen tai läheisten ystävien ja perheenjäsenten käyttöön tulevan musiikin ja elokuvien kopiointi on laillista mikäli[1]

  1. kopiota tehdessä ei ole kierretty tehokasta teknistä suojausta
  2. se tapahtuu läheisten kesken tai lähde on laillinen
  3. kopiointi rajoittuu muutamaan kappaleeseen.

Selkeästi laittomasta lähteestä luvatta levitetyn sisällön kopioiminen omaan käyttöön on kielletty. Tietokoneohjelmia tai tietokantoja ei saa kopioida, mutta laillisesti hankitun tietokoneohjelman omistaja saa ottaa itselleen ohjelman käytön kannalta tarpeellisen varmuuskappaleen.[1]

Levyntuottajien kansainvälinen kattojärjestö IFPI arvioi, että vuonna 2002 tekijänoikeuksia rikkovien eli niin sanottujen piraattikopioiden myynti nousi 1,8 miljardiin kappaleeseen.lähde? Luku sisältää sekä CD-levyt että kasettitallenteet. Piraattien myynnin arvo oli saman arvion mukaan yli neljä miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti yksi kolmasosa levyistä on piraattikopioita, ja kaikista tallenteista 40 prosenttia on laittomia.lähde? Ongelmamaita ovat Kiinan lisäksi Brasilia, Espanja, Meksiko, Paraguay, Puola, Taiwan, Thaimaa, Ukraina ja Venäjä.lähde?

Suomessa piraattilevyjen osuus vuonna 2003 oli 23 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomen tilanteeseen vaikuttaa Venäjän läheisyys, sillä Suomeen tuodaan itärajan yli paljon laittomia tallenteita.

Suomessa tekijänoikeuden loukkaus on asianomistajarikos, tietyin poikkeuksin.[2]

Ainakin Sveitsissä ja Alankomaissa elokuvien ja musiikin lataaminen internetin piraattipalveluista yksityiseen käyttöön on laillista.[3][4]

Tekijänoikeusloukkaukset Internetissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisiä laittoman levittämisen kohteita ovat musiikki, pelit, ohjelmat ja elokuvat. Vertaisverkot helpottavat tällaista toimintaa, vaikka niitä voikin käyttää myös materiaalin levittämiseen laillisesti. Ensimmäinen suosittu vertaisverkko-ohjelma oli Napster, joka tuli internetin käyttäjien tietoisuuteen vuonna 1999. Ohjelma keskittyi musiikkitiedostojen levittämiseen, sillä sen aikaiset verkkoyhteydet olivat hitaita modeemi- ja ISDN-yhteyksiä. Napsteria ovat seuranneet Gnutella, KaZaA, Direct Connect, eDonkey, eMule, DC++ ja muut vastaavat ohjelmat. Näiden kautta kulkee päivittäin valtavat määrät uusimpia julkaisuja, usein jopa ennen virallista julkaisupäivämäärää. Tiedostojen levittäjiä on etsitty verkosta ja heille on määrätty tuntuvia vahingonkorvauksia.

Tiedostonjakopalvelu Pirate Bay perustettiin vuonna 2003. Neljä palvelun perustajaa ja taustahenkilöä tuomittiin vankeuteen vuonna 2009 paljon julkisuutta saaneessa oikeudenkäynnissä. Heidät tuomittiin myös noin viiden miljoonan euron vahingonkorvauksiin tekijänoikeusloukkauksista. Tiedostonjakopalvelu Pirate Bayn perustajiin kuulunut suomalaisnorjalainen Peter Sunde istui vankilassa kaksi kolmasosaa kahdeksan kuukauden tuomiostaan.[5]

Yhdistyneet kansakunnat (YK) ilmoitti vuonna 2011, että vapaa pääsy internetiin kuuluu kaikkien ihmisoikeuksiin. Samalla YK totesi, että esimerkiksi Ranskan tekijänoikeusrikkomuksista antama internet-yhteyden katkaisu loukkaa ihmisoikeuksia.[6]

Vuonna 2011 suuren laittoman elokuvien suoratoistosivusto kino.to:n ratsian jälkeen havaittiin nettipiratismin vähentyneen merkittävästi lyhyeksi ajaksi, mutta tämän jälkeen perustettiin useita uusia laittomia suoratoistopalveluita ja luvattomien suoratoistopalveluiden katsojamäärät palasivat ennalleen. [7] Vuonna 2015 valmistui Euroopan unionin tilaama tutkimus piratismin vaikutuksista tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin myyntiin, tutkimustulosten mukaan tekijänoikeusrikkomukset eivät aiheuttaneet merkittävää vaikutusta teosten myyntiin. Tutkimusta ei kuitenkaan julkaistu sen valmistuttua vaan se vuoti julkisuuteen vasta syksyllä 2017. [8]

Termistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeusrikkomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeusrikkomukseen voi syyllistyä, jos valmistaa tekijänoikeuden alaisesta teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataville tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti tai rikkoo moraalisia oikeuksia koskevia lain säännöksiä. Myös laittomasti valmistettujen teoskappaleiden tuominen maahan on tekijänoikeusrikkomus.

Tekijänoikeusrikos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeusrikokseen voi syyllistyä, jos tekijänoikeuden loukkaus tapahtuu ansiotarkoituksessa ja teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa.

Rikoslaki (49 luku 1 §) sisältää rangaistussäännöksen, jonka nojalla tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka ansiotarkoituksessa tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti ja siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle, loukkaa toisen oikeutta kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen. Sama säännös koskee oikeutta kirjallisen tai taiteellisen teoksen taikka kansanperinteen esitykseen, äänilevyyn tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu ääntä, filmiin tai muuhun laitteeseen, jolle on tallennettu liikkuvaa kuvaa, radio- tai televisiolähetykseen, luetteloon, taulukkoon, ohjelmaan tai muuhun sellaiseen tekijänoikeuslaissa tarkoitettuun työhön, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, tai tietokantaan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen on edellyttänyt huomattavaa panostusta, taikka valokuvaan.

Rangaistussäännöksen sisältö määräytyy siis tekijänoikeuslain (tekijänoikeus) mukaan. Tekijänoikeusrikos ei mainitse ylimalkaista teoksen käyttämistä, vaan säännöksen soveltaminen edellyttää, että lain tekijän yksinoikeuksiksi varaamia oikeuksia on loukattu. Tekijänoikeuden loukkaus tapahtuu, jos teoksesta valmistetaan kappaleita ilman tekijän suostumusta tai sitä levitetään yleisön saataville luvattomasti, näytetään, esitetään tai välitetään.

Lievemmistä teoista tuomitaan tekijänoikeusrikkomuksen nimikkeellä.

Tekijänoikeusrikoksiin kuuluvat myös teknisen suojauksen kiertäminen, teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos ja oikeuksien sähköisten hallinnointietojen loukkausrikos.

Avunanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeuslaki sinänsä ei määrittele avunantoa tekijänoikeusrikkomukseen tai tekijänoikeusrikokseen. Sen sijaan Suomen rikoslaissa on yleinen avunantopykälä, jota sovelletaan myös tekijänoikeuslainsäädännön kanssa.

Rikoslain (5 luku 6§) sisältää säännöksen, jonka mukaan se joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Edelleen sama lainkohta säätää, että yllytys tällaiseen tekoon rangaistaan kuten avunanto.

Turvaamistoimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeusloukkauksissa viranomaistoimenpitein pyritään estämään tekijänoikeuden loukkaamisen jatkuminen. Rikoslain (10 luku 5§) säätää menettämisseuraamuksista. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa rikoksen kohteena oleva esine tai omaisuus voidaan osittain tai kokonaan määrätä menetetyksi, mikäli menettely on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi, ja esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön. Käytännössä tällä on perusteltu esimerkiksi palvelimen takavarikoimista tilanteessa, jossa sitä on käytetty tekijänoikeusrikoksen toteuttamiseen.

Yleisiä rajatapauksia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeuksista Suomessa annetujen lakien mukaan monet asiat ovat yhä laillisia tai ainakin rangaistuksettomia rikoksia. Seurauksena voi kuitenkin joskus olla korvausvastuu. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtajan mukaan.

Laillista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maaeston kiertäminen: Haluat katsoa netistä esimerkiksi suoraa urheilutapahtumaa, mutta lähetys on geoblokattu eli estetty kotimaassasi. Voit kuitenkin kiertää maakohtaisen eston huijaamalla palveluntarjoajaa ulkomaisella välityspalvelimella eli proxyllä, jonka avulla näytät katsovan lähetystä jostain toisesta maasta. Tämä on laillista, mutta saatat rikkoa palveluntarjoajasi ehtoja.[9]
  • Laittoman materiaalin katsominen: Nettisurffailija ei riko lakia, jos hän kuuntelee tai katsoo laittomasti ladattua materiaalia esimerkiksi Youtubesta. Tässä tapauksessa materiaalin Youtubeen ladannut rikkoo tekijänoikeuslainsäädäntöä.[9]
  • Laittoman palvelun käyttäminen ja siitä maksaminen: Olet maksava käyttäjä elokuvien suoratoistopalvelussa, jonka tarjoama materiaali on luvattomasti käytössä. Käyttäjää ei rangaista ainakaan toistaiseksi siitä, että hän katsoo esimerkiksi elokuvia tai urheilulähetyksiä luvattomasta lähteestä. Kuluttaja ei mahda sille mitään, jos palveluntarjoajan ansaintamalli paljastuukin laittomaksi, mutta samalla hän tukee käytöllään rikollista toimintaa.[9]

Laitonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maaeston kiertäminen: Joissakin tapauksissa on mahdollista, että luvaton lähetys on kuitenkin toteutettu niin kutsutulla p2p-tekniikalla, jolloin käyttäjä syyllistyy myös tekijänoikeusloukkaukseen jakaessaan materiaalia.[9]
  • Lataat elokuvan tai musiikkia laittomasta lähteestä, esimerkiksi BitTorrent-ohjelmalla. Tekijänoikeudella suojatun elokuvan tai musiikin lataaminen itselle on laitonta ja samalla tapahtuva jakaminen muille suurempi rikkomus. Saatat myös joutua korvausvastuuseen kaikesta jakamastasi laittomasta sisällöstä.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Tekijänoikeudesta kysyttyä Yksityinen kopiointi Opetusministeriö. Arkistoitu 11.11.2007. Viitattu 20.12. 2007.
  2. ↑ Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404, Pykälä 62 Syyteoikeus (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex.fi
  3. ↑ Manu Pitkänen: Nettilataaminen pysyy laillisena Sveitsissä AfterDawn. 4.12.2011.
  4. ↑ Lyytikäinen, Susanna: Musiikin ja elokuvien lataaminen omaan käyttöön säilyy laillisena Alankomaissa Tivi. 28.12.2011.
  5. ↑ Huhtanen, Jarmo: Pirate Bayn suomalaisperustaja vapautui vankilasta Helsingin Sanomat. 10.11.2014. Arkistoitu 14.12.2014.
  6. ↑ Tolvanen, Mika: YK: Digitaaliset piratismirangaistukset ovat ihmisoikeusrikkomuksia YLE X. 6.6.2011. Yleisradio. Viitattu 6.6.2011.
  7. ↑ Tutkimus paljasti: piratismia vastaan taistelu onkin täysin turhaa Iltalehti. 29.9.2015. Viitattu 8.2.2019.
  8. ↑ Jori Virtanen: EU tilasi piratismitutkimuksen, mutta hautasi sen koska tulos ei miellyttänyt: piratismi ei ole haitallista Tivi. 22.9.2017. Viitattu 8.2.2019.
  9. ↑ a b c d Paldanius, Jarmo; Tebest, Teemo; Rissanen, Juha: Lataat tai loukkaat, rikotko lakia? Testaa tietosi Yle Uutiset. 17.3.2014. Yleisradio. Viitattu 18.1.2016.
  10. ↑ Vuorinen, Terho: Lataatko netistä? Varo tätä – viisi kysymystä ja vastausta Ilta-Sanomat. 23.11.2012. Arkistoitu 21.12.2015. Viitattu 19.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tekijänoikeuden_loukkaus&oldid=22253063”