Teenage Mutant Ninja Turtles (sarjakuvalehti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teenage Mutant Ninja Turtles
Sarjakuvan ensimmäinen numero vuodelta 1984.
Sarjakuvan ensimmäinen numero vuodelta 1984.
Kustantaja Mirage Studios (1984–2010)
Image Comics (1996-1999)
Julkaisuaika toukokuu 1984 – lokakuu 2010
Lehtien määrä 129
Päähahmo(t) Leonardo
Donatello
Raphael
Michelangelo
Kirjoittaja(t) Kevin Eastman
Peter Laird
Kuvittaja(t) Jim Lawson
Kevin Eastman
Luoja(t) Kevin Eastman
Peter Laird

Teenage Mutant Ninja Turtles on Mirage Studiosin kustantama sarjakuvalehti, joka kertoo Teini-ikäisten mutanttininjakilpikonnien seikkailuista. Sarjakuvan loivat Kevin Eastman ja Peter Laird, ja sen julkaisemisen aloitti Mirage Studios toukokuussa 1984. Samaan universumiin sijoittuu myös sarjakuvasarja Tales of the TMNT.

Sarjakuvan päähahmot ovat vierailleet muissa, erityisesti Image Comicsin kustantamissa, sarjakuvissa. Image Comics tuotti Turtles-sarjakuvaa vuosina 1996–1999. Muun muassa Cerberus-, Savage Dragon-, Flaming Carrot -sarjakuvissa, sekä alun perin Dark Horse Comicsin kustantamassa Usagi Yojimbo -sarjakuvassa. Sittemmin vuodesta 2011 lähtien Miragen myytyä sarjakuvaoikeutensa Viacomille, IDW osti sarjakuvan oikeudet.

Sarjakuvan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turtles-sarjakuva sai alkunsa Eastmanin piirreltyä kotonaan yhdessä Lairdin kanssa huvikseen paperille erilaisia hahmoja. Yksi niistä oli kyyristynyt kilpikonna, jolla oli pään ympärillä ohut naamio ja nunchakut sidottuina käsivarsiin. Tämä oli kaksikon mielestä huvittavaa, ja Laird halusi myös piirtää samankaltaisen hahmon.[1] Laird ehdotti, että he loisivat neljä turtles-hahmoa, jotka osaisivat japanilaisia kamppailulajeja ja joilla jokaisella olisi omat teräaseet.

Kaksikko päätti tehdä konseptista sarjakuvan. Ensimmäinen numero parodioi erityisesti heidän arvostamansa Frank Millerin Daredevil- ja Ronin-sarjakuvia ja muita Marvelin sarjakuvia. Muun muassa Daredevil-sarjakuvissa esiintynyt Käsi-niminen ninjaklaani innoitti heidät luomaan sarjakuvaan Jalkaklaanin. Daredevil oli saanut kykynsä sokean miehen aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa, kun radioaktiivista jätettä kuljettanut rekka kaatui. Tähän viitataan Turtles-sarjakuvissa, jossa päähahmot syntyvät, kun eräs poika pelastaa sokean miehen jäämästä rekan alle. Rekan kuljettama radioaktiivinen aine muuttaa pojan hallussa olleet kilpikonnat viemärissä humanoideiksi. Myös sarjassa esiintyvän Mestari Tikun nimi on parodia Daredevilin oppi-isästä. Tämän ohella Raphaelin käyttämät sait on viittaus Daredevilissä esiintyvään Elektra-hahmoon.

Saatuaan sarjakuvansa valmiiksi Eastman ja Laird päättivät etsiä lehdelle kustantajan, mutta he eivät löytäneet ketään halukasta. Lopulta kaksikko päätti julkaista sarjakuvansa itse Eastmanin saatua veronpalautuksesta 500 dollaria. He lainasivat vielä Eastmanin sedältä 700 dollaria ja käyttivät rahat tehdäkseen 3000 kopiota tekemästään mustavalkosarjakuvasta.[1] Heille jäi vielä sopiva määrä rahaa mainostamiseen, ja he ostivat mainospaikan sarjakuvauutislehdestä Comics Buyer's Guide.

Sarjakuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen osa 1984–1993[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjakuva keskittyy aluksi esittelemään Turtlesien synnyn ja erityisesti heidän ensimmäiseen tehtävään tappaa Silppuri. Heidän mestarinsa Tikku oli ninjutsu mestarin Hamato Yoshin lemmikki, joka kykeni imitoimaan mestarinsa harjoitusliikkeitä tavallisena rottana. Yoshi joutui kuitenkin pakenemaan Japanista Yhdysvaltoihin tappaessaan Oroku Nagin, joka oli puolestaan tappaa molempien miesten rakastaman naisen. Kuoleman myötä Nagin nuorempi veli Oroku Saki vannoi kostoa Yoshille ja harjoitteli samaisessa jalkaklaanissa ninjutsumestariksi. Hänet ylennettiin johtamaan omaa joukkoaan Yhdysvaltoihin, jossa otti alter egoksi Silppurin ja tappoi Yoshin. Tämän seurauksena Tikku jäi kodittomaksi, kunnes sattui samaan viemäriin, jossa Turtlesit olivat joutuneet mutaation altistamiksi. Hän päätti ottaa kilpikonnat huostaansa ja nimesi ne vanhasta renessanssitaidekirjasta löytämiensä henkilöiden perusteella; Leonardo, Donatello, Raphael ja Michelangelo. Kilpikonnien kasvettua isommiksi ja kyettyä myös puhumaan, Tikku päätti opettaa heille ninjutsua niin kauan, kunnes tuntisi poikien olevan valmiita kostamaan Yoshin kuoleman.

Voitettuaan Silppurin Tikku antaa pojilleen vapaat kädet tehdä mitä haluavat, sillä heidän päätarkoituksensa on täytetty. Tikku kuitenkin pysyy kilpikonnien mestarina ja isähahmona. Ensimmäisen osan aikana Turtlesit tapaavat toisessa numerossa Aprilin, josta tulee myöhemmin heidän liittolaisensa ja ystävänsä. Lisäksi Raphael esittelee myöhemmin uuden ihmisystävän Casey Jonesin. Sarjakuvan aikana Turtleseilla on lähinnä kaksi päävastusta Silppuri ja Stockman, jotka esiintyvät harvakseltaan sarjakuvasarjan aikana. Turtlesit joutuvat muun muassa taistelemaan toisessa universumissa Triceratori imperiumin ja liittovaltion sotilaita vastaan yrittäessään pelastaa Fugitoidin päästäkseen omalle planeetalle. He myös joutuvat etsimään Tikkua, joka katosi toisessa sarjakuvan numerossa. Sarjakuva päättyy 13-osaiseen tarinaan Kaupunki sodassa, jossa New Yorkin suurimmat rikollisorganisaatiot taistelevat alueistaan.

Toinen osa 1993–1995[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mirage Studios julkaisi lokakuussa 1993 alkuperäisestä sarjakuvasta toisen osan, jonka käsikirjoitti ja piirsi Jim Lawson.[2] Värillistä sarjakuvaa tehtiin 13 numeroa, kunnes sen julkaisu lopetettiin huonon myynnin ja Turtlesien suosion laskun myötä.

Sarjassa Turtlesit päättävät mennä omille teilleen yrittäessään löytää elämälleen tarkoitusta kauan heitä vainonneen Jalkaklaanin kadottua pois maisemista. Sillä välin Baxter Stockman on joutunut vangiksi DARPA:n laitokseen, joka on hallituksen omistama laitos epätavallisille ilmiöille ja uhkille. Stockman saa kuitenkin rakennettua itselleen jättiläisrobotin kehon, johon hän siirrättää aivonsa. Tämän johdosta Stockman yrittää vain kostaa Aprilille ja kohtaa etsinnän aikana Turtlesit. Heidän välisessä taistelussaan Raphael loukkaantuu, ja hallituksen agentit vievät hänet DARPA:n tukikohtaan tiedemiesten tutkittavaksi.

Stockmanin hävittyä taistelunsa loput kolme Turtlesia päättävät etsiä kadonnutta Raphaelia yhdessä Caseyn, Jonkun ja Louis Braunzelin kanssa.[3] Ryhmä löytää tiensä DARPA:n tukikohtaan, jossa he näkevät useita muita avaruusolentoja: muun muassa Triceratorin, jonka jäljitinlaite antaa signaalin emoalukselleen.[4] Pian Raphaelin löytämisen jälkeen ryhmä yrittää paeta ja joutuu taistelemaan DARPA:n armeijaa sekä maaplaneetalle saapuneita Triceratoreja vastaan. Kaaoksen aikana Joku kuolee, mutta loput Raphaelin pelastusryhmästä jäävät henkiin.

Kolmas osa 1996–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Image Comicsin kustantama kolmannen osan kymmenes numero vuodelta 1997.

Turtlesien julkaiseminen oli loppua, mutta Image Comicsin perustajajäsen Erik Larsen päätti jatkaa sarjakuvaa kolmannella osalla kesäkuussa 1996. Sarjakuvasta tehtiin 23 numeroa, jotka käsikirjoitti Gary Carlson ja piirsi Frank Fosco. Se palasi samalla takaisin mustavalkosarjakuvaksi. Image jatkoi Miragen kahden aikaisemman sarjakuvan osien tarinaa, mutta muunsi sarjakuvassaan Turtlesien ulkonäköä radikaalisti. Muun muassa Leonardo menetti käden, Raphaelin naama arpeutui pahasti, Donatellosta tuli puoliksi kyborgi, ja Mestari Tikusta lepakko. Myös sarjakuvan tarinat olivat nopeatempoisempia ja taistelukohtaukset rajumpia. Lisäksi juonellisesti tapahtui uudenlaisia käänteitä, kuten Raphaelista tuli hetken aikaa Silppuri, joka johti jalkaklaania. Myös itse Turtlesit vierailivat muissa Imagen sarjakuvissa. Sarjakuvan viimeinen numero julkaistiin vuonna 1999, jonka jälkeen sitä ei ole pidetty virallisena Miragen Turtles-sarjakuvauniversumin jatkumona.

Eastman jatkoi hetken aikaa Turtlesien sarjakuvan tekemistä, kun hän käsikirjoitti Imagen kustantamana vuonna 1996 julkaistun neliosaisen Bodycount-sarjakuvan, jonka kuvitti Simon Bisley. Tarinan pääosassa seikkailivat Raphael ja Casey Jones. Sarjakuva jäi myös Eastmanin viimeiseksi Turtles-sarjakuvaksi hänen jätettyään Miragen 2000-luvun vaihteessa.

Sarjakuva alkoi esitellä Turtlesit vielä omana itsenään, kunnes kyborgisalamurhaajat, sekä erityisesti Pimikon ja hänen naisninjansa keskeyttävät heidän syntymäpäiväjuhlansa. Syntyy tappelu, jonka päätteeksi Donatello ja Raphael loukkaantuvat pahoin. Raphaelin kasvot saavat pahan palovamman ja Pimiko sieppaa Donatellon ja Tikun helikopteriin. Donatello herää matkan varrella ja yrittää taistella sieppaajiaan vastaan, mutta putoaa helikopterista yhdessä muutaman kyborgisalamurhaajan kanssa. Donatello putoaa suoraan asfaltille selkä edellä ja jää makaamaan halvaantuneena. Hän saa otettua yhteyttä Leonardoon, kunnes kuolleen kyborgin haarniska liittyy Donatelloon muuttaen hänet kyborgiksi. Parantuneena Donatello kävelee pois jättäen kuorensa taakseen.

Raphael ja Michelangelo joutuvat Pimikon naisninjojen väijytetyksi sillä välin, kun Leonardo on edelleen transsissa. Kaksikko selviää yllätyshyökkäyksestä ja seuraa ninjoja heidän todellisen pomonsa Lordi Komodon luokse. Sillä välin Tikku virkoaa ja huomaa olevansa Komodon vankina ja juttelee Makon kanssa. Päästyään vapaaksi laboratoriosta Komodo kohteleekin Tikkua vieraanvaraisesti, ja tämä puolestaan pelasti Komodon Makon tappoaikeilta. Leonardon herättyä jäljellä olevat kolme Turtlesia etsivät Donatelloa, jonka jäljet johtavat paikkaan, jossa on jäljellä vain Donatellon kilpi. Kolmikko uskoo veljensä olevan kuollut, ja he päättävät kostaa tekijöille. Matkalla he kuitenkin joutuvat tappelemaan pakoreitillä olevaa Makoa vastaan ja saavat selville Donatellon olevan elossa. Tiedon myötä kolmikko tunkeutuu Komodon kotiin, jossa he huomaavat hänen mutatoituneen jättiläis-Komodo-lohikäärmeeksi ja Mestari Tikun jättiläislepakoksi. Samaan aikaan New Yorkissa Casey Jones hyökkää Donatellon kimppuun luultuaan tätä viholliseksi.

Neljäs osa 2001–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Laird ja Jim Lawson aloittivat neljännen sarjakuvaosan tekemisen ja palauttivat Turtlesien tarinat takaisin alkuperäistyylisiksi. Sarjakuvan nimi lyhennettiin muotoon TMNT ja sen ensimmäinen numero julkaistiin joulukuussa 2001. Samalla vuosien ajan tahattomasti väärin kirjoitettu Michaelangelo korjattiin oikeaan muotoon Michelangelo.

Tarina puolestaan jatkaa toisen osan tiimoilta, sillä Imagen tekemää sarjakuvaa ei kelpuutettu samaan universumijatkumoon. Nyt Turtlesit ovat noin 30-vuotiaita ja asuvat edelleen New Yorkin viemäreissä. April ja Casey ovat olleet naimisissa jonkun aikaa, kun taas Tikku asustaa Caseyn isoäidin maalaistalossa. Hän on myös eräänlainen isoisä Caseyn ja Aprilin adoptiotyttärelle Shadow'lle. Utromien paluu maaplaneetalle tapahtui julkisesti ja he asettuivat New Yorkin pohjoispuolelle. Heidän saapumisensa myötä muut avaruusolennot ja Turtlesit ovat olleet enemmän hyväksyttyjä ihmisten yhteiskunnassa, eikä heidän tarvitse enää piileskellä pimeissä paikoissa vältellen ihmisiä.

Myytyään Turtles-konseptinsa Viacomille jätti Peter Laird Turtles-sarjakuvien tekemisen, mutta ei kieltänyt lopettavansa kokonaan, sillä hänen sopimuksensa antoi luvan jatkaa sarjakuvan tekemistä. Neljäs osa päättyi numeroon 30 lehtimyyntinä, mutta Laird jatkoi sarjaa vielä numeroon 31, jonka hän julkaisi blogissaan 17. lokakuuta 2010. Tarina päättyi "jatkuu" osaan, jonka lopetusta Laird ei osannut sanoa. Elokuussa 2012 Jim Lawson kuvitti sarjakuvan valmiiksi ja Laird väritti tuotoksen. Hän myös itse kirjoittaa sarjakuvan dialogin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b TMNT Origin Story ninjaturtles.com. Viitattu 14.7.2009. (englanniksi)
  2. im Lawson - Teenage Mutant Ninja Turtles (1993) - Writer (Arkistoitu – Internet Archive) comicbookdb.com Viitattu 10.12.2016 (englanniksi)
  3. Teenage Mutant Ninja Turtles (1993) nro 9
  4. Teenage Mutant Ninja Turtles (1993) nro 10