Teenage Fanclub

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Teenage Fanclub on 1980-luvun lopulla perustettu skotlantilainen popyhtye, joka nauttii kulttimaineesta ympäri maailmaa. Yhtye soittaa melodista ja tarttuvaa vaihtoehtopoppia. Yhtyeen tunnetuimpia albumeja ovat 1990-luvulla julkaistut Bandwagonesque ja Grand Prix. Yhtyeen viimeisin levy Man-Made ilmestyi vuonna 2005. Yhtye keikkailee edelleen aktiivisesti.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen juuret johtavat vuoteen 1987, jolloin laulaja-kitaristit Norman Blake ja Raymond McGinley perustivat basisti Gerald Loven kanssa lyhytikäisen Boy Hairdressers -yhtyeen. Kun muusikot palasivat vuonna 1989 yhteen ja ottivat riveihinsä rumpali Francis McDonaldin, Teenage Fanclub oli syntynyt. McDonald korvattiin kuitenkin nopeasti Brendan O'Harella, joka soitti rumpuja Creation- ja Matador-levy-yhtiöiden julkaisemalla yhtyeen ensimmäisellä pitkäsoitolla A Catholic Education (1990). Levy ei myynyt paljoa, mutta vetosi kuitenkin kriitikoihin. Tämän jälkeen yhtye levytti Matadorille vielä yhden levytyksen, instrumentaalikokeilun The King (1991).

Läpimurron aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 Teenage Fanclub siirtyi Geffenille ja julkaisi läpimurtoalbuminsa Bandwagonesque, jota pidetään edelleen yhtenä sen parhaista levyistä. Levy hurmasi kriitikot ja nosti yhtyeen suosiota merkittävästi. Levyltä löytyy klassikkokappaleet ”Star Sign” ja ”The Concept”. Amerikkalainen Spin Magazine nosti Bandwagonesquen vuoden 1991 parhaiden levyjen joukkoon muun muassa Nirvanan Nevermindin rinnalle. Teenage Fanclub esiintyi seuraavana vuonna Saturday Night Live -show'ssa.

Seuraava levy, vuonna 1993 ilmestynyt Thirteen, esitteli Teenage Fanclubin rockimman puolen. Thirteenin tunnetuimpia kappaleita ovat singlejulkaisut ”Hang On” ja ”Norman 3”. Levyllä on kuultavissa vahvoja Neil Young -vaikutteita. Kitarasoundi on Bandwagonesqueta raskaampi, ja kappaleiden rakenteet ovat monimutkaisempia kuin yhtyeen aiemmilla julkaisuilla.

1990-luvun loppupuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 rumpali Brendan O'Hare jätti yhtyeen. Hänet korvattiin Paul Quinnilla, joka soitti yhtyeen seuraavalla albumilla Grand Prix (1995). Levyn tunnetuimpia kappaleita ovat 1990-luvun brittipopin kulmakivet ”Mellow Doubt” ja ”Sparky's Dream”. Levyllä kuullaan sekä yhtyeen pehmeämpää että rockimpaa puolta. Grand Prix oli huikea arvostelumenestys ja mahdollisesti yhtyeen fanien keskuudessa bändin arvostetuin levy, mutta se myi huonosti sekä Euroopassa että Amerikassa. Tämän vuoksi yhtye joutui lähtemään Geffeniltä.

Songs From Northern Britain (1997) ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Levyn julkaisi Sony. Levyllä käsitellään aikuisempia teemoja ja se on soundimaailmaltaan hillitympi kuin yhtyeen aiemmat julkaisut. Levy nauttii suurta suosiota fanien keskuudessa.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 yhtye julkaisi levynsä Howdy!. Howdy! on yhtyeen historian progressiivisin levytys. Kappaleiden sovitukset olivat kunnianhimoisia. Yhtyeen suosio kuitenkin kärsi, koska Sony kieltäytyi julkaisemasta levyä lainkaan Amerikassa. Yhtye kärsi myös toisen takaiskun, kun rumpali Paul Quinn lähti yhtyeestä kesken levytysten.

Kaksi vuotta myöhemmin yhtye julkaisi muusikko Jad Fairin kanssa yhteistyössä tehdyn levytyksen Words of Wisdom and Hope (2002). Hyviä arvosteluja kerännyt pitkäsoitto Man-Made julkaistiin vuonna 2005. Samana vuonna Teenage Fanclub keikkaili myös kahdesti Suomessa, Ruisrockissa ja Tavastia-klubilla. Yhtyeen viimeisin levy Shadows julkaistiin vuonna 2010.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoelmalevyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viralliset sivut