Ted Fio Rito
| Ted Fio Rito | |
|---|---|
 Ted Fio Rito johtamassa orkesteria vuonna 1945. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. joulukuuta 1900 |
| Kuollut | 22. heinäkuuta 1971 (70 vuotta) |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Ted FioRito |
| Tyylilajit | jazz |
| Soittimet | piano |
| Levy-yhtiöt | Four Star Records |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Theodore Salvatore Fiorito (1900–1971), taiteilijanimeltään Ted Fio Rito, oli yhdysvaltalainen jazzmuusikko, säveltäjä ja orkesterinjohtaja. Hän soitti pianoa ja Hammond-urkuja.[1]
Fio Riton muusikon ura alkoi teini-iässä elokuvateatterin taustapianistina. Hän työskenteli jonkin aikaa newyorkilaiselle säveltäjä Al Piantadosille esittäen tämän uusia sävellyksiä yleisölle. 18-vuotiaana hän liittyi Detroitissa soittavaan Oriole Orchestra -yhtyeeseen, jossa esiintyi myös viulisti Dan Russo. Kun yhtyeen sopimus Detroitin Oriole Terrace -ravintolassa päättyi, he vaihtoivat nimensä Russo–Fio Rito Orchestraksi ja soittivat eri puolilla Yhdysvaltojen Keskilänttä.[2]
1920-luku oli Fio Riton menestyksekkäintä aikaa säveltäjänä.[2] Hän teki lukuisia kappaleita sanoittaja Gus Kahnin kanssa.[1] Laulaja Al Jolson alkoi esittää heidän sävellystään ”Toot, Toot, Tootsie” vuonna 1921 ja piti sitä usein ohjelmistossaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Benson Orchestra teki hittinauhoituksen Fio Riton kappaleesta ”No, No, Nora”. Vuonna 1924 Bix Beiderbecke nauhoitti Wolverine Orchestran kanssa kappaleen ”I Need Some Pettin’”.[2] Sam M. Lewisin ja Joseph Youngin kanssa sävelletty ”Laugh, Clown, Laugh” julkaistiin vuonna 1928.[1]
Fio Riton sävellystyö väheni 1930-luvulle tultaessa, kun hän alkoi keskittyä täysipäiväisesti orkesterin johtamiseen. Hänen yhtyeensä soitti Yhdysvaltojen länsirannikolla ja nautti mainittavaa suosiota.[2] He nousivat listaykköseksi kahdesti vuonna 1934, kappaleilla ”My Little Grass Shack in Kealakekua, Hawaii” ja ”I’ll String Along with You”.[1]
Fio Rito jatkoi orkesterinjohtajana uraansa 1970-luvulle asti, mutta alkoi 1930-luvun jälkeen menettää suosiotaan. Hän esiintyi 1950-luvun lopulla Chicagossa ja muutti 1960-luvulla omistamaansa ravintolaan Arizonassa. Hänen orkesterinsa esiintyi 1960-luvulla myös Las Vegasissa ja vuonna 1970 70-vuotias Fio Rito esiintyi vielä nelihenkisessä yhtyeessä Sacramentossa.[1][2]
Fio Rito valittiin vuonna 1970 populaarimusiikin laulunkirjoittajille perustettuun kunniagalleria Songwriters Hall of Fameen.[3] Hän kuoli Scottsdalessa Arizonassa vuonna 1971.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Jeremy Wilson: Ted Fio Rito JazzBiographies.com. Arkistoitu 2.6.2012. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f arwulf arwulf: Ted Fio Rito Allmusic. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
- ↑ Ted Fiorito Songwriters Hall of Fame. Arkistoitu 4.10.2012. Viitattu 18.10.2012. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
