Koordinaatit: 60.258°N, 24.783°E

Tavastbyn kaivos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tavastbyn (Hämeenkylän) rautamalmikaivos toimi Hämeenkylässä Helsingin maalaiskunnan, nykyisen Vantaan kaupungin Myyrmäen suuralueen Linnaisten kaupunginosan alueella vuosina 1769–1860.[1][2] Kaivosmiehiä varten Hämeenkylään rakennettiin viisi asuinrakennusta.[3] Kaivos tunnettiin myös Juppin tai Gammelgårdin kaivoksen nimellä. Kaivoksen rautamalmista valmistettiin takkirautaa Vantaankosken länsirannalla sijainneessa masuunissa. Kaivoksen toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1860 sen jälkeen kun ulkomaiselta rautamalmilta poistettiin tuontitulli.

Kaivosalueelta on louhittu malmia pienessä mittakaavassa jo vuonna 1769. Kaivoksen perusti Strömforsin ruukinpatruuna H. J. af Forselles joka teki valtauksen alueella 1785. Kaivos oli suljettuna 1780-luvun lopulta vuoteen 1835. Tämän jälkeen kaivoksen omisti ensin Vantaan ruukkiyhtiö ja sitten vuodesta 1849 alkaen ruukinpatruuna Viktor Zebor Bremer.

Kaivoksen malmintuotanto jakaantui kolmeen eri ajanjaksoon:[1]

  • vuosina 1786–1788 louhittiin 353 tonnia malmia
  • vuosina 1827–1829 louhittiin 87 tonnia malmia
  • vuosina 1836–1860 louhittiin 18 491 tonnia malmia

Yhteensä kaivoksesta louhittiin sen toiminta-aikana 19 043 tonnia malmia, jonka rautapitoisuus oli keskimäärin 42%. Malmia pidettiin puhtaana ja hyvätapaisena. Louhintaennätys saavutettiin vuonna 1844, jolloin Hämeenkylä oli koko maan rautakaivoksista suurin.[3]

Kaivosalueella sijaitsi parikymmentä rautamalmin louhintapaikkaa vajaan neliökilometrin kokoisella alueella. Tärkeimpiä niistä kutsuttiin suokaivoksiksi. Niistä saatiin normaalisti 2/3 tai parhaimmillaan enemmänkin Hämeenkylässä louhitusta malmista.[3] Kaivosalue oli pääosin Helsingin maalaiskunnan puolella mutta kolme läntisintä kuilua sijaitsi Espoon Jupperin alueella. Kaivokset ovat nykyään veden ja jätekiven täyttämiä ja osa niistä on hävinnyt kokonaan esimerkiksi täyttämisen vuoksi. Entisellä kaivosalueella näkyy vielä jätekivikasoja, rakennusten paikkoja ja tiepenkereitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hämeenkylän - Tavastbyn keskiset kaivoksetArkistoitu kopio Museoviraston Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, kulttuuriymparisto.nba.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 8.7.2016.
  2. kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Kaupunginosat sekä Kiinteistöt ja rakentaminen -valikon Historialliset rakennuskohteet -kohdasta Historiallisen ajan muinaisjäännökset) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 8.7.2016.
  3. a b c Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 306. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]