Taurian palatsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taurian palatsin päärakennus.

Taurian palatsi (ven. Таври́ческий дворе́ц, Tavritšeski dvorets) on Pietarin keskustan ja Smolnan välillä sijaitseva klassistisen arkkitehtuurin muistomerkki. Katariina II rakennutti palatsin vuosina 1783–1789 suosikilleen, Taurian ruhtinaalle Grigori Potjomkinille. Sen on suunnitellut arkkitehti Ivan Starov.[1]

Yksikerroksiset käytävät liittävät doorilaisen pylväikön ja matalan kupolin koristaman päärakennuksen kaksikerroksisiin sivurakennuksiin, jotka muodostavat leveän etupihan. Alun perin piha oli yhdistetty kanavalla suoraan Nevaan, mutta vuosina 1858–1863 palatsin eteen pystytettiin Pietarin vesilaitoksen rakennusryhmä.[2]

Palatsi toimi aikanaan lukuisten maalaiskartanoiden mallina. Sen vaatimattoman arvokkaan ulkoasun vastapainona olivat loistokkaat sisätilat, joissa järjestettiin upeita juhlia. Kahdeksankulmaisen kupolisalin yhdisti valtavaan talvipuutarhaan suurenmoinen joonialaisten pylväiden reunustama valkoinen pylvässali. Palatsin takana sijaitsee samaan aikaan rakennettu maisematyyppinen Taurian puisto.[3]

Potjomkinin kuoltua Taurian palatsi toimi yhtenä Katariina II:n suosikkiresidensseistä. Paavali I:n aikana siitä tehtiin ratsukaartin kasarmi. Vuonna 1801 palatsi palautui tsaariperheen käyttöön,[2] ja arkkitehti Luigi Rusca uudisti osan sen sisätiloista[4]. Samaan aikaan taiteilija I. Scotti teki palatsin yhä jäljellä olevat kattomaalaukset.

Talvipuutarhasta tehtiin vuosina 1906–1907 Venäjän valtakunnanduuman istuntosali[4]. Helmikuun vallankumouksen jälkeen palatsi toimi väliaikaisen hallituksen, Pietarin työläisneuvoston ja Venäjän neuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean kokouspaikkana. Tammikuun 18. päivänä 1918 siellä ehti kokoontua Venäjän perustuslakia säätävä kokous. Myöhemmin palatsissa pidettiin neuvostojen, VKP(b):n ja Kominternin edustajakokouksia ja kongresseja. Vuonna 1918 se nimettiin Moisei Uritskin mukaan, mutta nimitys ei vakiintunut käyttöön. 1930-luvulla palatsiin oli sijoitettu Neuvostoliiton kommunistinen maatalousyliopisto ja toisen maailmansodan jälkeen vuoteen 1990 saakka Leningradin puoluekorkeakoulu.[5] Nykyään siellä toimii IVY-maiden parlamenttien yhteistyöelin.[6]

Taurian palatsin osoite on Špalernaja-katu 47. Lähin metroasema on Tšernyševskaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirikov, Boris: Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga, s. 141. Sankt-Peterburg: Kolo, 2005. ISBN 5-901841-33-6.
  2. a b Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik, s. 602. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
  3. Kirikov, Boris: Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga, s. 141–143. Sankt-Peterburg: Kolo, 2005. ISBN 5-901841-33-6.
  4. a b Kirikov, Boris: Arhitekturnyje pamjatniki Sankt-Peterburga, s. 143. Sankt-Peterburg: Kolo, 2005. ISBN 5-901841-33-6.
  5. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravočnik, s. 602–603. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
  6. Entsiklopedija Sankt-Peterburga: Tavritšeski dvorets Viitattu 21.10.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]