Tauno Luiro
Tauno Johannes Luiro (24. helmikuuta 1932 Rovaniemi – 29. lokakuuta 1955 Rovaniemen mlk.)[1] oli suomalainen mäkihyppääjä. Luiro hyppäsi Oberstdorfissa 2. maaliskuuta 1951 silloisen maailman kaikkien aikojen pisimmän mäkihypyn, 139 metriä. Hän rikkoi edellisen ennätyksen neljällä metrillä. Uusi ennätys säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 1961 [2] jolloin Jugoslavian Joze Slibar hyppäsi kaksi metriä pidemmälle. Ensimmäinen suomalainen joka hyppäsi Luiroa pidemmälle oli Juhani Ruotsalainen joka vuonna 1972 hyppäsi 162 metriä.
Helmikuussa 1951 Luiro oli ensimmäinen ei-norjalainen joka voitti nuorten mäkikilpailun Holmenkollenilla. Oslon olympialaisissa vuonna 1952 Luiro oli 18:s[3].
Luiro oli mäkihyppääjä Tauno Käyhkön eno[4]. Luiron pikkuveli Erkki Luiro edusti Suomea yhdistetyssä Innsbruckin olympialaisissa 1964.
Seuratasolla Luiro edusti Ounasvaaran Hiihtoseuraa.
Luiro sairasti diabetesta ja vuonna 1955 hän sairastui keuhkotuberkuloosiin johon menehtyi Muurolan parantolassa.
Lähteet [muokkaa]
- Suomenmaa-lehti 2.3.2001
