Tatra T128

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tatra T128
T-128.jpg
Nimi Tatra T128
Valmistaja Tatra n. p., Kopřivnice
Tuotanto 19511952
Valmistusmaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Tuotantomäärä 4 060 kappaletta
Kantavuus 3 000 kg[1]
Kuormatila 3 800 mm × 2 150 mm × 870 mm[2]
Omamassa 6 360 kg[1]
Pituus 6 475 mm
Leveys 2 270 mm
Korkeus 2 850 mm[2]
Iskutilavuus 9 884 cm³
Teho 95,7 kW /2000 1/min
Polttoaine dieselöljy
Kulutus 29 l /100 km
Vaihteisto 5+1 sekä kaksiportainen alennusvaihde
Vetotapa 4×4
Jarrut paineilmakäyttöiset rumpujarrut
Akseliväli 3 950 mm
Maavara 345 mm[1]

Tatra T128 oli tšekkoslovakialaisen Tatran vuosina 19511952 valmistama kaksiakselinen, nelivetoinen maastokuorma-auto. Se suunniteltiin kiireellisellä aikataululla Tšekkoslovakian asevoimien käyttöön. Auto perustui pitkälti raskaamman T111-mallin rakenteeseen.[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1940-luvun lopulla koko Tšekkoslovakian autoteollisuus oli kansallistettu. Tätä seuranneiden uudelleenjärjestelyjen jälkeen jäljelle jäi vain kolme valmistajaa: Tatra, Škoda ja Praga. Autoteollisuuden hallinnasta vastannut puolustusministeriön alainen Tšekkoslovakian Auto- ja ilmailuteollisuus (Československé Závody Automobilové a Letecké; ČZAL) päätti ensin, että Tatran osaksi tulisi iskutilavuudeltaan yli 1 500-kuutioisten henkilö- ja kuorma-autojen valmistus. Tämän seurauksena suositun T57-pikkuauton valmistus lopetettiin. Vuonna 1951 ČZAL päätti että Tatran tulee keskittyä raskaiden kuorma-autojen valmistukseen, ja Tatraplan-henkilöauton valmistus siirrettiin Škodalle Mladá Boleslaviin.[3]

Tatra määrättiin valmistamaan uutta, sotilaskäyttöön suunniteltua V3T-maastokuorma-autoa. Malli ei ollut alun perin Tatran suunnittelema ja sen rakenne poikkesi yrityksen omista tuotteista, joten päätökseen suhtauduttiin kielteisesti.[2] Perusteellisen tarkastelun jälkeen todettiin, että tuotteistaminen olisi vaatinut huomattavia muutoksia valmistuslinjoihin ja -menetelmiin. Vaadittavia investointeja ei haluttu tehdä ja erityisesti päätös henkilöautotuotannon päättämisestä oli ollut karvas pala. Päästäkseen eroon hankalasta tilanteesta Tatra esitti että suunnittelisi itse vastaavan auton, joka pohjautuisi olemassa oleviin komponentteihin.[4]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton alustavat suunnitelmat laadittiin yhdessä yössä kymmenen insinöörin voimin. Rakenne pohjautui lähes täysin raskaan T111-mallin osiin.[2] Julius Mackerle vastasi moottorin suunnittelusta.[5] Pohjana oli T111:n ilmajäähdytteinen V12-diesel, josta Mackerle teki lyhennetyn, 8-sylinterisen version. Testausvalmis prototyyppi valmistui 72 päivässä.[2]

Armeija järjesti vertailutestin T128:n, V3T:n sekä neuvostoliittolaisen ZIS:n kesken. T128 voitti muut maastokelpoisuudessaan, joten se valittiin tuotantoon.[2]

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

T128:n moottori.

Auton voimanlähteenä oli nelitahtinen ilmajäähdytteinen V8-diesel, jonka sylinteririvien välinen kulma oli 75°. Moottorissa oli kuivapohjavoitelu ja kaksi jäähdytyspuhallinta. Kummassakin puhaltimessa oli 12 voltin laturi.[1] Käynnistysmoottori toimi 24 voltin jännitteellä, mutta auton sähköjärjestelmä oli muilta osin 12-volttinen.[2]

Voimansiirto ja alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottorilta voima välittyi kuivan yksilevyisen kytkimen kautta viisivaihteiseen vaihteistoon, jonka jatkeena oli kaksiportainen alennusvaihde. Sekä vaihteisto että alennusvaihde olivat samoja, joita käytettiin T111-mallissa.[1] Välitystä oli hieman muutettu korkeamman huippunopeuden saavuttamiseksi.[2]

Alennusvaihteelta kulki voimansiirtoakselit auton kantavana rakenteena toimineen keskusputkirungon sisällä etu- ja taka-akseleille, joilla kummallakin oli heilurityyppinen erillisjousitus.[1] Akseleilla oli tasauspyörästöjen lukot.[2] Jousituksena kaksi vinottain asennettua puolielliptistä lehtijousta, joista kumpikin oli kytketty pyörän puoleisesta päästään vetoakseliputkeen ja toisesta päästään sekä keskeltä runkorakenteeseen.[1] Ratkaisu oli aikanaan harvinainen.[2]

Käyttöjarruina oli paineilmatoimiset rumpujarrut. Seisontajarru oli rakennettu keskusputkirungon takapäähän ja vaikutti kahden jarrukengän välityksellä voimansiirtoakselin päässä olleeseen jarrurumpuun.[1] Jarrut olivat täysin vastaavat kuin T111-mallissa.[1]

Ohjaamo ja varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton ohjaamo oli sama kuin T111-mallissa lukuun ottamatta kojelautaa. Polttoainetankin tilavuus oli 100 litraa. Jotkut yksilöt varustettiin vinssillä, jossa oli 60 metrin pituinen vaijeri.[2]

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton huippunopeus oli 80 km/h. Mäennousukyky oli 58 % ja suurin lähestymiskulma 44°. Kääntösäde oli 9,5 metriä.[2]

T128 oli eräs ensimmäisistä autoista, joissa käytettiin matalapainerenkaita. Tämä paransi auton maastokelpoisuutta pehmeällä alustalla.[4] Auto oli kantavuuteensa nähden erittäin raskas, sillä T111-malliin suunnitellut rakenteet olivat ylimitoitettuja tässä kokoluokassa.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoa valmistettiin kahden vuoden aikana yli 4 000 kappaletta. Sen pohjalta laadittiin prototyyppimallit T130 ja T131, jotka eivät kuitenkaan edenneet tuotantoon.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Tatra portal – Web site about Tatra cars and trucks – Tatra 128 Tatra portal. Viitattu 11.8.2010. (slovakiksi)
  2. a b c d e f g h i j k l Bezděk, Tony; Skácel, Ondřej: Tatratech – Tatra 128 (1951–1952) Tatratech. Viitattu 11.8.2010. (tšekiksi)
  3. International Streamlined Tatra Site – Cars & History: Tatra T603 (1955–1975) tatra.demon.nl. Viitattu 11.10.2010. (englanniksi)
  4. a b c Referáty-seminárky.sk – História Tatry Kopřivnice Referáty-seminárky.sk. Viitattu 11.8.2010. (slovakiksi)
  5. Tatra T 603 a T2-603 – Předchůdci Tatry 603 (PDF) (Sivu 8) Computer Press, a. s.. Viitattu 10.8.2010. (tšekiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tatra T128.