Tasmaniankaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tasmaniankaija
Lathamus discolor -Antwerp Zoo-8-3c.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Lathamus
Laji: discolor
Kaksiosainen nimi
Lathamus discolor
White, 1790
Levinneisyyskartta
Tasmaniankaijan levinneisyys
Tasmaniankaijan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tasmaniankaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tasmaniankaija Commonsissa

Tasmaniankaija (Lathamus discolor) on kaakkoisaustralialainen erittäin uhanalainen papukaija. Se on sukunsa ainoa laji. Tieteellisen sukunimensä se on saanut lintutieteilijä John Lathamin kunniaksi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 25 cm ja paino 46–76 grammaa. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, alapuolelta kellanvihreä. Naama on punainen, päälaki sininen, viikset keltaiset, pyrstön alapeitinhöyhenet punaiset ja pyrstö punaruskea. Siivellä on sinistä ja tummanpunaista. Nokka on sarvenvärinen, iiris keltainen ja koivet ruskehtavat. Naaraan naama ei ole niin kirkkaanpunainen kuin koiraan. Nuori lintu on himmeämmän värinen. Lajin siivet ja pyrstö ovat pitkät.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaniakaija elää Tasmaniassa ja joillakin Bassinsalmen saarilla. Kannan suuruus on noin 2 500 yksilöä. Se muuttaa talveksi Kaakkois-Australiaan. Lajin kanta on taantunut voimakkaasti, koska sen alkuperäiset elinympäristöt eukalyptusmetsät on Tasmaniassa pääosin tuhottu. John White kuvaili lajin holotyypin Uudesta Etelä-Walesista.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaniankaijat elävät kaikenlaisissa metsissä, joissa on kukkivia puita, myös puutarhoissa, puistoissa ja tienvarsien metsiköissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymisaika on syyskuusta tammikuulle. Laji pesii usein yhdyskunnittain. Pesä on eukalyptuksen kolossa. Naaras munii kolmesta viiteen munaa, joita se hautoo noin 20 päivää. Poikaset jättävät pesän kuuden viikon ikäisinä. Pari voi käyttää samaa pesäkoloa vuodesta toiseen. Kottarainen on paha kilpailija pesäkoloista ja saattaa olla yksi syy lajin vähenemiseen.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaniakaijan ruokavalio koostuu pääasiassa siitepölystä ja medestä, mutta myös hyönteisistä ja niiden toukista, hedelmistä, marjoista, siemenistä ja kasvien osista. Pääravintona on kukkivien eukalyptuspuiden siitepöly ja mesi, ja ruokailevien lintujen puku voi olla kokonaan meden tahraama.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Lathamus discolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)