Tasmanianhuilukorppi
Sivulta puuttuu | Tasmanianhuilukorppi | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Strepera fuliginosa (Gould, 1837) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Tasmanianhuilukorppi Wikispeciesissä |
Tasmanianhuilukorppi (Strepera fuliginosa) on Tasmaniassa ja kahdella muulla Bassinsalmen lähisaarella Flinders Islandilla ja King Islandilla elävä huiluvaristen heimoon kuuluva varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kooltaan tasmanianhuilukorppi on noin 47–49 cm. Väritykseltään laji on täysin musta lukuun ottamatta pyrstön ja siipien sulkien valkoisia kärkiä. Lajin silmät ovat kirkkaankeltaiset. Tasmanianhuilukorpin nokka on musta ja suurikokoinen. Nuoret tasmanianhuilukorpit muistuttavat aikuisia mutta ovat väriltään hieman vaaleampia. [2]
[muokkaa] Elinympäristö
Tasmanianhuilukorpin kolmesta alalajista nimialalaji S. f. fuliginosa elää Tasmaniassa, S. f. colei elää King Islandilla ja S. f. parvior -alalajia tavataan Flinders Islandilta. Tasmanianhuilukorpit elävät monenlaisissa metsissä niin vuoristoissa, alangoilla kuin rannikoillakin. Laji sopeutuu myös kaupunkielämään. [2] S. f. colei elää mieluiten kosteammissa ympäristöissä kuin muut alalajit. [3] Tasmanianhuilukorpit vaeltavat vuoristoseuduilta alankomaille talven ajaksi. [2]
Tasmanianhuilukorpin alalajeista kaksi S. f. fuliginosa ja S. f. parvior luokitellaan uhanalaisuudeltaan elinvoimaisiksi. Sen sijaan S. f. colei on vaarantunut elinsaarellaan tapahtuneen soveltuvan elinympäristön vähenemisen vuoksi.[3]
[muokkaa] Ravinto ja lisääntyminen
Tasmanianhuilukorpit ovat kaikkiruokaisia ja syövät nuoria lintuja, raatoja, hyönteisiä ja marjoja. Pesänsä laji tekee oksista ja ruohoista puuhun oksanhaarukkaan. Naaras munii yleensä kahdesta neljään munaa. Poikasten ruokkimisesta huolehtii myös koiras. [2]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Strepera fuliginosa IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b c d Black Currawong Birds in Backyards. Australian museum. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Black Currawong (King Island) (PDF) Australian Government Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts. Viitattu 1.1.2009. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
