Tartronihappo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tartronihappo
Tartronic acid.svg
Tunnisteet
CAS-numero 80-69-3
IUPAC-nimi 2-hydroksipropaanidihappo
SMILES C(C(=O)O)(C(=O)O)O[1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H4O5
Moolimassa 120,062 g/mol
Sulamispiste 156-158°C (hajoaa)[2]
Liukoisuus Liukenee veteen

Tartronihappo eli hydroksimalonihappo (C3H4O5) on dikarboksyylihappo, joka sisältää myös hydroksyyliryhmän. Yhdistettä käytetään pääasiassa laboratoriokemikaalina.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tartronihappo on huoneenlämpötilassa kellertävää kiinteää ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja polaarisiin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin. Kuumennettaessa tartronihappoa yli sen sulamispisteen yhdiste hajoaa polyglykoliksi ja hiilidioksidiksi. Tartronihapon liuokset ovt heikosti happamia ja se muodostaa metallien kanssa suoloja ja kelaatteja.[2]

Tartronihappoa voidaan syntetisoida katalyyttisesti hapettamalla glyserolia. Välituotteina muodostuu dihydroksiasetonia ja glyseriinihappoa. Yhdiste voidaan hapettaa edelleen mesoksaalihapoksi.[3] Muita tartonihapon valmistusmenetelmiä ovat malonihapon otsonointi tai käyttämällä lähtöaineena viinihappoa tai dietyylibentsyloksimalonaattia. Tartronihapon pääasiallinen käyttökohde on käyttö laboratoriokemikaalina.[2] Sitä voidaan käyttää myös lääkeaineiden synteeseissä ja korroosionestoaineissa[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tartronic acid – Substance summary NCBI. Viitattu 8.12.2013.
  2. a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 463. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. Noritaka Mizuno: Modern Heterogeneous Oxidation Catalysis, s. 113-114. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-3-527-62755-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.12.2013). (englanniksi)
  4. Steven L Suib: New and Future Developments in Catalysis, s. 23. Newnes, 2013. ISBN 9780444538789. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.12.2013). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.