Tanskan kuninkaallinen laivasto
| Tanskan laivasto | |
|---|---|
| Toiminnassa | Perustettu 10. elokuuta 1510[1] |
| Valtio |  Tanska |
| Puolustushaarat | Merivoimat |
| Aselajit | Laivasto |
| Osa joukkoa | Tanskan asevoimat |
| Koko | palkattua henkilöstöä (2010): 588 upseeria, 769 aliupseeria 1479 värvättyä varusmiehiä: 153 siviilityöntekijöitä: 332[2] |
| Sodat ja taistelut | Ruotsin vapaussota 1510-1523 Kreivisota 1534-1536 Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota 1563-1570 Kalmarin sota 1611-1613 Torstenssonin sotaretki 1643-1645 Pohjan sota 1657-1660 Skoonen sota 1675-1679 Suuri Pohjan sota 1700 ja 1709-1720 Kööpenhaminen taistelu 1801 Kööpenhaminan taistelu 1807 tykkivenesota 1807-1814 Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota 1848-1851 Toinen Saksan-Tanskan sota 1864 operaatio Desert Shield 1990-1991 operaatio Sharp Guard 1993-1996 operaatio Iraqi Freedom 2003 CTF 150 2008 - |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | kontra-amiraali Finn Hansen |
| Tunnettuja komentajia | Peder Skram (1503-1581) Herluf Trolle (1516-1565) Niels Juel (1629-1697) Ivar Huitfeldt (1665-1710) Peter Tordenskiold (1690-1720) Olfert Fischer (1747-1829) Peter Willemoes (1783-1808) Edouard Suenson (1805-1887) Aage Helgesen Vedel (1894-1981) |
Tanskan laivasto (virallisesti tansk. Kongelige Danske Marine, KDM epävirallisesti tansk. Søværnet) on Tanskan asevoimien puolustushaara, joka vastaa Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten itsenäisyyden turvaamisesta, tarvittaessa asein. Muina tehtävinä ovat valvonta, etsintä- ja pelastustehtävät, jäänmurtaminen, öljyvahinkojentorjunta sekä kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen.
Tanskan ja Norjan unionin aikana 1509–1814 Tanskan laivasto oli osa yhteistä Tanska-Norjan laivastoa. Maan suhteellisen pienestä koosta huolimatta laivasto on varustettu nykyaikaisin aluksin, jotka ovat pääosin otettu palvelukseen kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tähän on vaikuttanut maan strateginen asema ja Naton tarve valvoa Itämeren merenkulkua.
Laivaston alusten nimissä käytetään etuliitettä KDM, mutta Nato-maana aluksille on määritetty myös Nato-etuliite HDMS (engl. Her/His Danish Majesty's Ship). Laivastolla ei ole muista Nato-maista poiketen sukellusveneitä.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Tanskan laivaston perinteet juontavat juurensa jo viikinkiajalta, joka alkoi 900-luvulta. Kuningas Valdemar II Sejrillä kerrotaan olleen Viroa 1219 valloittamaan lähteneessä laivastossaan yli 1000 alusta ja 30000 varustettua sotilasta.
Kalmarin unionin luoja Margareeta I antoi 1400-luvun lopulla määräyksen varustaa laivaston, jonka pääasiallisena tehtävänä oli suojata unionia Hansaliitolta. Tämä määräys poikkesi aiemmasta käytännöstä, jossa aatelisto varusti laivat palvelukseen saaden hallitsijalta erilaisia etuja. Nyt hallitsija varusti itselleen laivaston, mutta aatelisto määrättiin miehittämään alukset. Hallitsijan palkkaamia olivat ainoastaan laivojen päällystö sekä erikoishenkilöstö. Kuningas Hannu loi pohjan Tanska-Norjan yhteiselle laivastolle tilatessaan alukset Engelenin ja Marian, mistä alkaen kuninkaan laivasto alkoi kasvamaan. Laivaston varsinaisena perustamisajankohtana pidetään 10. elokuuta 1510, jolloin kuningas Hannu määräsi Henrik Krummedigen laivastonsä komentajaksi ja kaikkien alusten päälliköksi.
Fredrik II aloitti 1559 kruunajaistensa jälkeen laivaston varustamisen rakennuttaen tukikohtia, telakoita ja aluksia. Samoin uusien alusten ja aseiden kehittämistä tuettiin, koulutettiin henkilöstöä. Kalmarin unionista eronnut Ruotsi hallitsi suurta osaa Itämerestä uhaten Tanskan kauppamerenkulkua. Vastatoimena Tanska sulki 1568 Öresundin luoden samalla alkusysäyksen Skoonen sodalle 1675-1679, jonka seurauksena Ruotsi valtasi Tanskalle kuuluneen Etelä-Ruotsin läänit: Skoonen, Hallannin ja Blekingen.
Kristian IV jatkoi isänsä jalanjäljillä laajentaen laivastoa edelleen. Laivaston tärkeimpään tukikohtaan Kööpenhaminaan rakennettiin suuri joukko asuntoja ja työpajoja, joista tunnetuin on edelleen kaupungin keskustassa sijaitseva Nyboder. Ulrik Christian Gyldenlöve määrättiin laivaston komentajaksi 1701 ja hän paransi laivaston ammattimaisuutta perustamalla Tanskan merisotakoulun edeltäjän.
Kokoonpano [muokkaa]
Tanskan laivaston 1. laivueessa Fredrikshavnissa palvelee 605 henkeä. Laivueen kalustona ovat:
- Thetis-luokan fregatit: KDM Thetis, KDM Triton, KDM Vaedderen ja KDM Hvidbjörnen
- 6 Diana-luokan alusta
- purjekoululaivat KDM Svanen ja KDM Thyra
- 2 Holm-luokan koululaivaa
- Gunnar Thorson -luokan merentutkimusalukset KDM Gunnar Thorson ja KDM Gunnar Seidenfaden
- 3 101-luokan alusta
- 2 Holm-luokan alusta
- Knud Rasmussen -luokan partioalukset KDM Ejnar Mikkelsen ja KDM Knud Rasmussen
- Agdlek-luokan kutteri KDM Tulugaq
- KDM Dannebrog
Laivaston 2. laivueessa Korsörissä palvelee 520 henkeä ja sen kalustona ovat:
- Absalon-luokan monitoimifregatit KDM Absalon ja KDM Esbern Snare
- 3 Iver Huitfeldt -luokan fregattia, joista ensimmäinen valmistui joulukuussa 2010
Lähteet [muokkaa]
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1860-1905. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-133-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947–1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tanskan laivaston historiaa ja nykypäivää (englanniksi)
