Tammisavikka
| Tammisavikka | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Chenopodium botrys L. |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Tammisavikka Wikispeciesissä |
Tammisavikka (Chenopodium botrys) on Euroopassa esiintyvä yksivuotinen savikkalaji, jossa on voimakkaan aromaattinen tuoksu.[1]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Tammisavikka kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Kasvi on tiheään nystykarvainen. Varsi on pysty ja usein runsashaarainen. Himmeänvihreät lehdet ovat varressa kierteisesti. Varren keskiosissa lehtilapa on soikea, alle 5 cm pitkä ja matalaan pariliuskainen, leveitä liuskoja on kahdesta neljään paria. Kukinnossa lehdet ovat ehyitä ja pienikokoisia. Kukinto on harsu ja muodostuu kaksihaaraviuhkoista. Kukinnon kehälehdet ovat pyöreäselkäisiä, selkäpuolelta nystykarvat ovat pitkäperäisiä. Suomessa tammisavikka kukkii syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta, pyöreä siemen on 0,7–10,8 mm pitkä, sileäpintainen ja tylppä- tai osin koverareunainen.[2][3]
Levinneisyys [muokkaa]
Tammisavikka on eurooppalainen laji, joka on kotoisin Välimeren alueelta.[1][3] Suomessa lajia on tavattu harvinaisena maan eteläosista.[1]
Elinympäristö [muokkaa]
Suomessa ja muualla Fennoskandiassa tammisavikka on hyvin harvinainen uustulokas, jota on tavattu myllyillä, puutarhoissa, rikkakasoilla, kaatopaikoilla ja erilaisilla joutomailla.[1][3]
Lähteet [muokkaa]
- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
