Tammisavikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tammisavikka
Chenopodiumbotrys.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Revonhäntäkasvit Amaranthaceae
Alaheimo: Savikkakasvit Chenopodioideae
Suku: Savikat Chenopodium
Laji: botrys
Kaksiosainen nimi
Chenopodium botrys
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tammisavikka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tammisavikka Commonsissa

Tammisavikka (Chenopodium botrys) on Euroopassa esiintyvä yksivuotinen savikkalaji, jossa on voimakkaan aromaattinen tuoksu.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammisavikka kuvattuna F. W. van Eeden teoksesa Flora Batava. Afbeelding en Beschrijving der Nederlandsche Gewassen Osa XVIII. (1889).

Tammisavikka kasvaa 10–60 cm korkeaksi. Kasvi on tiheään nystykarvainen. Varsi on pysty ja usein runsashaarainen. Himmeänvihreät lehdet ovat varressa kierteisesti. Varren keskiosissa lehtilapa on soikea, alle 5 cm pitkä ja matalaan pariliuskainen, leveitä liuskoja on kahdesta neljään paria. Kukinnossa lehdet ovat ehyitä ja pienikokoisia. Kukinto on harsu ja muodostuu kaksihaaraviuhkoista. Kukinnon kehälehdet ovat pyöreäselkäisiä, selkäpuolelta nystykarvat ovat pitkäperäisiä. Suomessa tammisavikka kukkii syyskuussa. Pähkylä on kehän muodostaman hedelmäverhiön suojaama. Musta, pyöreä siemen on 0,7–10,8 mm pitkä, sileäpintainen ja tylppä- tai osin koverareunainen.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammisavikka on eurooppalainen laji, joka on kotoisin Välimeren alueelta.[1][3] Suomessa lajia on tavattu harvinaisena maan eteläosista.[1]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ja muualla Fennoskandiassa tammisavikka on hyvin harvinainen uustulokas, jota on tavattu myllyillä, puutarhoissa, rikkakasoilla, kaatopaikoilla ja erilaisilla joutomailla.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Lutukka 21/2005, s. 49.
  2. Lutukka 21/2005, s. 48–49.
  3. a b c Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 112.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]