Motown

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tamla)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Motown
Emoyhtiö Universal Music Group
Perustettu 1959
Perustajat Berry Gordy
Jakelijat The Island Def Jam Music Group, Virgin EMI Records
Tyylilajit soul, rhythm and blues, pop, hip hop
Kotimaa Yhdysvallat
Sijainti Detroit, Los Angeles, New York
Kotisivu

Motown Records on yhdysvaltalainen levy-yhtiö, jonka perusti Berry Gordy, Jr. Detroitissa vuonna 1959. Yhtiö saavutti 1960-luvulla runsaasti menestystä julkaisemallaan mustalla soulmusiikilla ja antoi kehittämälleen tyylille myös nimensä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Motownin perustaja, detroitilainen Berry Gordy siirtyi musiikkialalle Korean sodan jälkeen. Aluksi hän piti jazzlevykauppaa ja kirjoitti lauluja esimerkiksi Jackie Wilsonille ja Marv Johnsonille. Nauhoitettuaan laulaja Smokey Robinsonin ja tämän Miracles-lauluyhtyeen musiikkia ensin End Records -levy-yhtiölle Gordy perusti Jobete Publishing Company -julkaisuyhtiön ja sen jälkeen Motownin, aluksi nimellä Tamla Records[2]. Motown-nimen yhtiölleen Gordy otti Detroitin lempinimestä ”Motor City”, ‘moottorikaupunki’.[1]

Koska suuret levy-yhtiöt eivät tuolloin juurikaan julkaisseet rhythm and bluesia, Motownin kaltaisilla pienillä ja itsenäisillä levy-yhtiöillä oli lupaavat markkinat nuorison ja suurkaupunkien mustien suosimalle musiikille.[1] Motownin ensimmäinen listaykkönen Billboard Hot 100 -singlelistalla oli The MarvelettesinPlease Mr. Postman” vuodelta 1961.[3]

Motownin studiot Detroitissa, Michiganissa, Yhdysvalloissa (2007).

Motownin levytysstudio ja päämaja sijaitsivat kaksikerroksisessa talossa osoitteessa 2648 West Grand Boulevard. Gordy keräsi yhtiöönsä lahjakkaita detroitilaisia lauluntekijöitä ja laulajia, ja Motownista tulikin 1960-luvulla yksi Yhdysvaltain populaarimusiikin merkittävimmistä tekijöistä. Yhtiön suosituimpiin uusiin artisteihin 1960-luvulla kuuluivat muun muassa Marvin Gaye, Stevie Wonder, Mary Wells, The Supremes, The Miracles, The Temptations, Martha & the Vandellas ja The Marvelettes. Näistä menestyksekkäin oli The Supremes, joka sai lukuisia singleykkösiä ja hävisi suosiossa vain englantilaisyhtye The Beatlesille.[1]

The Supremesille hittejä kirjoittivat Brian Holland, Lamont Dozier ja Eddie Holland. Motownin muita hittinikkareita ja tuottajia olivat esimerkiksi Smokey Robinson, Sylvia Moy, Norman Whitfield, Mickey Stevenson, Ivy Joe Hunter ja Berry Gordy itse.[1]

Motownin levyillä soitti usein talon oma yhtye The Funk Brothers, jolla on oma osuutensa yhtiön tunnusomaisen soundin ja hienostuneiden sovitusten kehityksessä. Motownin soundissa yhdistyivät rhythm and blues, gospel ja pop tavalla, joka sopi myös nuorelle valkoiselle yleisölle. Motownin musiikki oli miksattu kuulostamaan hyvältä autoradiossa, ja sen takapotku teki siitä hyvää tanssimusiikkia. Koska Gordy oli hyvin tarkka yhtiön julkaiseman musiikin laadusta, ennätyksellisen suuri osa sen singleistä nousi hiteiksi. Yhtiö käytti myös paljon vaivaa lupaavien nuorten laulajien esiintymiskoulutukseen.[1]

Ulkopuolisista Motown Soundia sovelsi menestyksekkäästi The Beatles, jonka ensilevyillä vaikutteet ovat selvästi kuultavissa.[4][5]

Motownin kulta-aikaa olivat vuodet 1965–1968, jolloin sen julkaisemia kappaleita oli jatkuvasti Yhdysvaltain singlelistan kärkisijoilla. Yhtiön menestys väheni hiukan 1970-luvulla, mutta The Jackson 5, The Commodores, Stevie Wonder, Diana Ross ja Marvin Gaye pitivät sen yhä toistuvasti listojen kärjessä. Yhtiö muutti 1970-luvulla Los Angelesiin ja laajensi toimintaansa elokuviin.[1]

Gordy myi Motownin vuonna 1988 MCA:lle, joka myi sen myöhemmin Polygramille. Motownista tuli vuonna 1998 yritysoston kautta osa Universal Music Groupia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Gerald Early: Motown Encyclopaedia Britannica. Viitattu 13.3.2022.
  2. Arwa Haider: Motown: The music that changed America 9.1.2019. BBC. Viitattu 13.3.2022.
  3. Aamulehti, s. B20, 1.2.2011
  4. The Beatles - the Influences and Music Liverpool City. Viitattu 1.2.2014.
  5. Paul McCartney reveals Motown was biggest influence on his bass playing Examiner. Viitattu 1.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]