Talvisodan pommitukset Mikkelissä
Talvisodan pommitukset Mikkelissä tapahtuivat 5. tammikuuta, 20. helmikuuta, 2. maaliskuuta ja 5. maaliskuuta kymmenenä pommituskertana, joihin liittyi 110 konesuoritusta. Pommituksissa kuoli 63 ihmistä. Tuhoutuneita tai vaurioituneita rakennuksia oli 194. Ensimmäinen, 5. tammikuuta 1940 tapahtunut pommitus johti Päämajan hajasijoittamiseen.[1]
Mikkelin kaupunkiin oli kaivettu 45 sirpalesuojaa. Mikkelin ilmapuolustuksesta vastasivat muun muassa kaksi Rokkalaan sijoitettua 76 mm:n ja kaksi Linnanmäelle sijoitettua 40 mm:m ilmatorjuntatykkiä. Näiden lisäksi ilmapuolustuksella oli käytössään ilmatorjuntakonekivääreitä. Naisvuorella oli kaksoisilmatorjuntakivääri. Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti lisäksi ostaa kaksi 40 mm:n ja neljä 20 mm:n ilmatorjuntatykkiä varusteineen ja ammuksineen.
Ensimmäisessä ilmahyökkäyksessä 5. tammikuuta pommitusalue rajoittui Runeberginaukioon, Mannerheimintiehen, Vilholankatuun ja Vuorikatuun. Pommituksessa kuoli 21 ihmistä ja lähes 20 loukkaantui. Rakennuksia tuhoutui 64, joista 48 pommien osumista. Kärsineiden tai tuhoutuneiden rakennusten joukossa olivat Mikkelin poliisilaitos, tyttökoulu, postikonttori, Savon valssimylly, yhteiskoulu, Säästöpankin talo, Mikkelin kaupungintalo, seurakuntatalo, tullikamari, maanviljelysseuran toimitalo, valtionrautateiden liikennekonttori, Elim-rukoushuone ja illalla syttynyt hotelli Kaleva. 128 muulle rakennukselle aiheutui mittavia vahinkoja.
Ilmapuolustuspäivystäjiin ei puhelinyhteys toiminut eikä ilmatorjuntaa saatu ampumakuntoon 20 minuutissa, kunnes Neuvostoliiton pommikoneet jo olivat kaupungin yläpuolella. Suomen ilmapuolustuksen johdon neuvotteluhuoneen katon läpi meni palopommi tyttökoulun tiloissa Mikkelin torin laidalla. 42 neuvostoliittolaista lentokonetta osallistui suoritukseen noin kello 11:stä kello 15:een. Kaikkiaan pommituksissa kuoli 30 henkilöä, joista kymmenen oli naisia ja neljä lapsia.
Pommitusten seurauksena päämaja siirrettiin Otavan kansanopistolle ja sen toimintoja hajautettiin Juvalle, Tuukkalaan ja Heimariin. Mikkelin lääninhallitus siirtyi Rämälän kansakoululle kahdeksan kilometrin päähän.
Mikkeliä pommitettiin myös 5.–6. maaliskuuta välisenä yönä. Yksi pommituskone sai palamaan useita rakennuksia, mutta kuolleilta vältyttiin.
Viimeinen ilmahyökkäys Mikkelin kaupunkia vastaan talvisodan aikana tapahtui 11. maaliskuuta 1940.