Tall Abu Huraira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tall Abu Huraira oli kivikautinen maanviljelykylä Pohjois-Syyriassa, pohjoisen Levantin ja itäisen Mesopotamian rajalla. Kylän vanhemmassa kerrostumassa asui 200-300 metsästäjä-keräilijää paikoillaan. Kylä hylättiin joksikin aikaa, ja sitten kylä kasvoi valtavaksi esikeraamisen ajan keskukseksi[1].

Tall Abu Huraira (Tell Abu Hureyra) oli epipaleoliittinen ja esikeraaminen neoliittinen maanviljelykylä Pohjois-Eufratin varrella. Noin 13 000-11 000 eaa vallitsi Lähi-idässä sateinen kausi joka johti väestön asettumiseen paikoilleen muun muassa Hurairaan. Sateisuus mahdollisti runsasravintoiset ympäristöt. Hurairan lähellä kasvoi luultavasti joenuomissa tammea mistä saatiin syötäviä terhoja, villivehnää, kahta villiruislajia sekä läheisellä aavikolla liikkui gaselleja[2]. Gasellit olivat tärkein liharavinnon lähde.

Kylä Huraira 1 perustettiin ehkä noin 11 500 eaa[3][4]. Tällöin siellä asui noin 100-300 tyypillistä monipuolista ravintoa syöviä metsästäjä-keräilijää. Ilmasto oli kostea ja suosi ravinnon keruuta luonnosta viljelyn sijaan. Huraira oli Natufin kulttuurin tyyppinen epipaleoliittinen asuinpaikka. Silloin siellä oli pieni määrä ajalle tyypillisiä pyöreitä majoja. Gaselleja metsästettiin vuosivaelluksilla. Pienempiä eläimiä, kuten jäniksiä, kettuja ja lintuja, ympäri vuoden.

Noin 11 000 eaa ilmasto viileni nuorempaan dryaskauteen. Lähi-idän ilmasto kuivui[5]. Tämä suosi maanviljelyä. Noin 11 000 eaa tammenterhoja kasvavat metsät katosivat[6]. Villivilja, höyhenheinä ja asphodelus-kasvin siemenet tulivat tammenterhojen tilalle[7]. Noin 10 600 eaa villit viljalajit hävisivät Hurairasta ja syötiin mm. apiloita ja mailaisia pistaasisatojenkin pienettyä[7].

Huraira 1:stä onkin löydetty noin viljellyn tyyppistä ruista noin ajalta 10 700 eaa. Samalta ajalta on merkkejä rikkaruoho lajeista, joiden tiedetään kasvavan mieluummin kastellussa maassa. Tällöin Hurairassa olisi viljelty maata jo noin 1 000 vuotta aiemmin kuin muualla Lähi-idässä. Nuoremman dryaskauden aikana Hurairassa asui noin 100-300 ihmistä, ja väki kasvoi samaan aikaan kuin monien muiden kiinteiden asuinpaikkojen väki väheni tai paikkoja jopa hylättiin. Noin 10 000 eaa paikka hylättiin[8]. Luultavasti väki muutti riistan perässä toisille seuduille ilmaston muututtua riistalle, viljelyllä ja syötäville villikasveille laajoilla alueilla.

Noin 9 400 eaa paikka asutettiin uudelleen, ja tämän Huraira 2 -ajan löydöissä näkyy selviä jatkuvan viljelyn merkkejä. Huraira 1 oli tehty suorakulmaisista savitiilitaloista ja kujat olivat kapeita[9]. Noin 500 vuoden kuluttua paikalla asui noin 20 kertaa enemmän ihmisiä kuin aiemmin, eli 4 000-6 000 ihmistä, mikä kertoo maanviljelyn nostaneen väkilukua rajusti.[10] Noin 9 000 eaa alkoi äkkiä vuohien ja lampaiden paimennus[11].

Viitteitä ja aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.aeaweb.org/annual_mtg.../0108_1300_0404.pdf, THE TRANSITION TO AGRICULTURE: CLIMATE REVERSALS, POPULATION DENSITY, AND TECHNICAL CHANGE, Gregory K. Dow, Nancy Olewiler, and Clyde G. Reed, Department of Economics, Simon Fraser University, August 2005
  2. Fagan 2008, s. 150.
  3. Fagan 2008, s. 149.
  4. transitionselvennä
  5. Fagan 2008, s. 153.
  6. Fagan 2008lähde tarkemmin?
  7. a b Fagan 2008, s. 157.
  8. Fagan 2008, s. 158.
  9. Fagan 2008, s. 163.
  10. First Farmers, Peter Bellwood 2005
  11. Fagan 2008, s. 164.