Tall Abu Huraira

Tall Abu Huraira oli kivikautinen maanviljelykylä Pohjois-Syyriassa, pohjoisen Levantin ja itäisen Mesopotamian rajalla. Kylän vanhemmassa kerrostumassa asui 200-300 metsästäjä-keräilijää paikoillaan. Kylä hylättiin joksikin aikaa, ja sitten kylä kasvoi valtavaksi esikeraamisen ajan keskukseksi.

Tall Abu Huraira (Tell Abu Hureyra) oli epipaleoliittinen ja esikeraaminen neoliittinen maanviljelykylä Pohjois-Eufratin varrella. Noin 13 000-11 000 eaa vallitsi Lähi-idässä sateinen kausi joka johti väestän asettumiseen paikoilleen muun muassa Hurairaan. Sateisuus mahdollisti rantintorikkaat ympäristöt. Hurairan lähellä kasvoi luultavasti joenuomissa tammea mistä saatiin syötäviä terhoja, villivehnää, kahta villiruislajia sekä läheisellä aavikolla liikkui gaselleja. Gasellit olivat tärkein liharavinnon lähde.

Kylä Huraira 1 perustettiin ehkä noin 11 500 eaa. Tällöin siellä asui noin 100-300 tyypillistä monipuolista ravintoa syöviä metsästäjä-keräilijää. Ilmasto oli kostea ja suosi ravinnon keruuta luonnosta viljelyn sijaan. Huraira oli Natufin kulttuurin tyyppinen epipaleoliittinen asuinpaikka. Silloin siellä oli pieni määrä ajalle tyypillisiä pyöreitä majoja. Gaselleja metsästettiin vuosivaelluksilla. Pienempiä eläimiä, kuten jäniksiä, kettuja ja lintuja, ympäri vuoden.

Noin 11 000 eaa ilmasto viileni nuorempaan dryaskauteen. Lähi-idän ilmasto kuivui. Tämä suosi maanviljelyä. Noin 11 000 eaa tammenterhoja kasvavat metsät katosivat. Villivilja, höyhenheinä ja asphodelus-kasvin siemenet tulivat tamemnterhojen tilalle. Noin 10 600 eaa villit viljalajit hävisivät Hureyrasta ja syötiin mm. apiloita ja mailaisia pistaasisatojenkin pienettyä.

Hureyra 1:stä onkin löydetty noin viljellyn tyyppistä ruista noin ajalta 10 700 eaa. Samalta ajalta on merkkejä rikkaruoho lajeista, joiden tiedetään kasvavn mieluummin kastellussa maassa. Tällöin Hureyrassa olisi viljelty maata jo noin 1 000 vuotta aiemmin kuin muualla Lähi-idässä. Nuoremman dryaskauden aikana Hureyrassa asui noin 100-300 ihmistä, ja väki kasvoi samaan aikaan kuin monien muiden kiinteiden asuinpaikkojen väki väheni tai paikkoja jopa hyättiin. Noin 10 000 eaa paikka hylättiin. Luultavasti väki muutti riistan perässä toisille seuduille ilmaston muututtua riistalle, viljelyllä ja syötävile villikasveille laajoilla alueilla.

Noin 9 400 eaa paikka asutettiin uudelleen, ja tämän Hureyra 2-ajan löydöissä näkyy selviä jatkuvan viljelyn merkkejä. hureyra 1 oli tehty suorakulmaisista savitiilitaloista ja kujat olivat kapeita. Noin 500 vuoden kuluttua paikalla asui noin 20 kertaa enemmän ihmisä kuin aiemmin, eli 4 000-6 000 ihmistä, mikä kertoo maanviljelyn nostaneen väkilukua rajusti. Noin 9 000 eaa alkoi äkkiä vuohien ja lampaiden paimennus.

Viitteitä ja aiheesta muualla

• http://www.britarch.ac.uk/ba/ba51/ba51news.html
• Village on the Euphrates, A.M.T. Moore, G.C. Hillman, and A.J. Legge (2000). -- http://www.rit.edu/academicaffairs/abuhureyra/statement.php
• Estimated calibration of 11500 radiocarbon years BP from [2].
• estimated calibration of 7000 radiocarbon years BP from [2].
• 35°52′N, 38°24′E, according to http://users.ox.ac.uk/~orau/dl_am21.html
• BBC article -- http://news.bbc.co.uk/hi/english/sci/tech/newsid_489000/489449.stm
• estimated calibration of 11,000 BP as cited in [2]. See also Moore, et al [2000] Village on the Euphrates. Oxford University Press.
• http://www.mcli.dist.maricopa.edu/proj/anthro/asb222/projects/project15.html
• Theya Molleson, http://www.uh.edu/engines/epi960.htm

Lähteet

• Fagan, Brian: Pitkä kesä. Suom. Osmo Saarinen. Ajatus, 2008. ISBN 9789512075959.