Takaraajan luusto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Takaraajan luustoon (lat. ossa membri pelvini) kuuluvat takaraajaa ja lantiota muodostavat luut, joita ovat lonkkaluu, reisiluu, sääriluu, pohjeluu, nilkkaluut, jalkapöydän luut sekä varvasluut. Näiden luiden epätasaisuus kasvaa eläimen koon kasvaessa, koska suurempaa painoa kannattelevat takaraajan lihakset tarvitsevat enemmän kiinnittymispinta-alaa. Ihmisen alaraajojen luusto onkin sen vuoksi, että koko paino on alaraajoilla, erittäin epätasainen pinnoiltaan. Takaraajan luusto eroaa eturaajan luustosta siinä, että takaraajan luut muodostavat nivelpintoja vartalon luuston kanssa, mutta eturaajan luustolla ei ole luista yhteyttä vartalon luustoon vaan se kiinnittyy siihen lähinnä lihasten ja jänteiden avulla.

Takaraajan nivelet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Takaraajan luut muodostavat niveliä sekä toisten takaraajan luiden kanssa että vartalon kanssa.

  • Risti-suoliluunivel muodostuu lonkkaluun suoliluun ja ristiluun välille
  • Lonkkanivel muodostuu lonkkaluun ja reisiluun välille
  • Polvinivel muodostuu kolmesta erillisestä nivelestä:
    • Varsinainen polvinivel muodostuu reisi- ja sääriluun välille
    • Polvilumpionivel muodostuu reisiluun ja polvilumpion välille
    • Myös sääri- ja pohjeluun väliin muodostuu nivel kaikilla muilla eläimillä paitsi märehtijöillä, joilla pohjeluun varsi on surkastunut
  • Kinnernivel
  • Proksimaalisen varvasluun ja vastaavan jalkapöydän luun välille muodostuu nivel, jota kutsutaan kavio- ja sorkkaeläimillä vuohisniveleksi
  • Proksimaalisen ja mediaalisen varvasluun väliin muodostuu nivel, jota kutsutaan kavio- ja sorkkaeläimillä kehäniveleksi
  • Mediaalisen ja distaalisen varvasluun väliin muodostuu nivel, jota kutsutaan kavio- ja sorkkaeläimillä kavioniveleksi
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.