Taifa

Taifa (arab. طائفة‎ ṭā'ifa‎) on nimitys Espanjan pienille muslimivaltioille. Niiden synnyn mahdollisti ensin Córdoban kalifaattia hallitsevan Umaijadi-dynastian ja sitten Almoravidien heikkeneminen.

Taifan hallinto

Jokaista taifaa hallitsi alikuningas, joka otti tittelin hajib luodakseen vaikutelman poissaolevaa kalifia edustavasta pääministeristä. Ja luultavasti jokainen heistä haaveili itse kohoavansa kalifiksi, haave joka ei kenellekään toteutunut.

Etniset ryhmät

Taifat jakaantuivat kolmeen ryhmään, joista jokainen edusti omaa etnistä ryhmäänsä. Sinhajan ja Zanatan berberit, jotka oli tuotu Espanjaan palvelemaan Almanzorin armeijaa, muodostivat niemimaan eteläisimmät taifat. Pohjois-Euroopasta tuodut orjat (saqaliba) dominoivat itäisiä rantavaltioita ja muwalladit eli arabit hallitsivat kaikkialla muualla.

Taifat 1000-luvulla

Taifat 1030-luvulla Sancho III Suuren kuoleman jälkeen. Sinisen viivan yläpuolella kristityt kuningaskunnat ja alapuolella lukuisat taifat.

Yhdennentoista vuosisadan alkupuolella taifoja oli 23, mutta ajan myötä voimakkaimmat valtasivat muita ja pikkuvaltioiden määrä väheni. Jäljelle jääneet taifat olivat

• Badajoz vuosina 1009–1094, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Toledo vuosina 1010/1031–1085, jonka jälkeen Kastilian kuningaskunta valtasi sen.
• Sevilla vuosina 1023–1091, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Granada vuosina 1013–1090, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Almeria vuosina 1011–1091, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Denia vuosina 1010/1012–1076, jonka jälkeen Zaragoza valtasi sen.
• Valencia vuosina 1010/1011–1094, jonka jälkeen El Cid valtasi sen.
• Alpuente vuosina 1009–1106, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Albarracin vuosina 1011–1104, jonka jälkeen Almoravidit valtasivat sen.
• Zaragoza vuosina 1018–1046 Banu Tujibin ja 1046-1110 Banu Hudin vallassa, tämän jälkeen Almoravidit valtasivat sen ja vuonna 1118 Aragonian kuningaskunta otti sen haltuunsa.

Taifat 1100-luvulla

Almoravidi-dynastian heikettyä tilalle syntyi 1143/45 yli kaksikymmentä taifaa, joista suurin osa oli itsenäisiä vain muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen ne joutuivat Almohadien haltuun. Pisimpään itsenäisenä sinnitteli Valencia (1145–1172).

Taifat 1200-luvulla

Almohadien menetettyä otteensa Espanjasta heidän valtakuntansa hajosi ja tilalle muodostui jälleen joukko pikkuvaltioita. Näistä pitkäikäisimpiä olivat

• Lorca vuosina 1240-1265, jolloin Kastilia valtasi sen.
• Murcia vuosina 1228-1266, jolloin Aragonia valtasi sen.
• Menorca vuosina 1228-1287, jolloin Aragonia valtasi sen.
• Granada, joka saavutti itsenäisen kuningaskunnan aseman vuosina 1232/37-1492 ja jonka valtaukseen vuonna 1492 Reconquista eli Espanjan takaisinvaltaus päättyi.

Lähteet

• O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6. (englanniksi)