Tacitus (Rooman keisari)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee keisaria, roomalaista historioitsijaa käsittelee artikkeli Tacitus.
Imperator Caesar Marcus Claudius Tacitus Pius Felix Invictus Augustus
Tacitus1.jpg
Rooman keisari
275276
Edeltäjä Aurelianus
Seuraaja Florianus
Tiedot
Syntynyt noin 200?
Interamna, Italia?
Kuollut kesäkuu 276
Tyana tai Tarsos, Vähä-Aasia[1]
Arvonimet Gothicus Maximus (276)
Tacitusta esittävä rintakuva.

Marcus Claudius Tacitus (noin 200? – kesäkuu 276) oli Rooman keisari vuosina 275276. Hän nousi valtaan keisari Aurelianuksen murhan jälkeen. Lyhyen hallituskautensa aikana hän soti gootteja ja heruleja vastaan ottaen arvonimen Gothicus Maximus. Hän kuoli epäselvissä olosuhteissa kesäkuussa 276.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tacituksen varhaisista vuosista ei tiedetä juuri mitään. Myöhäisantiikin historioitsijan Zosimoksen mukaan hän oli 75-vuotias keisariksi noustessaan, joten tällöin hän olisi syntynyt noin vuoden 200 tienoilla. Tämä saattaa kuitenkin olla liioittelua. Luultavasti hän oli keisari Aurelianuksen aikana yksi vanhimmista ja arvostetuimmista senaattoreista. Hän saattoi olla myös eläkkeellä ollut sotapäällikkö. Tiedetään, että Tacitus oli konsulina vuonna 273 yhdessä Julius Placidianuksen kanssa.[1][2][3] Tosin historioitsija Alaric Watson ehdottaa, että kyseessä saattoi olla toinen Tacitus-niminen henkilö, sillä jos Zosimokseen on uskominen, Tacitus olisi ollut noin 70-vuotias konsulinvirkansa aikoihin, mikä olisi ollut epätodennäköistä.[4]

Keisarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisari Aurelianus murhattiin syys-lokakuussa 275 Caenophruriumissa Traakiassa. Valtakunta oli tämän jälkeen sekasorrossa, kun selvää seuraajaa ei ollut. Tuolta ajalta löytyneet kolikot viittaavat siihen, että Aurelianuksen vaimo Ulpia Severina olisi johtanut Roomaa Tacituksen keisariksi nimittämiseen asti. Joidenkin lähteiden mukaan valtakunta oli ilman keisaria jopa useita kuukausia. Viimein armeija, tai mahdollisesti pretoriaanikaarti, julisti tuolloin Campaniassa olleen iäkkään Tacituksen keisariksi. Tämä tapahtui luultavasti marraskuussa. Pian myös senaatti hyväksyi Tacituksen keisariuden. Tämä tapahtui luultavasti syys-joulukuussa 275. Uusi keisari antoi ensitöikseen julistaa Aurelianuksen jumalaksi (Divus Aurelianus). Hän myös teloitutti joitakin Aurelianuksen murhaajia.[1][2][3]

Vuonna 276 Tacitus oli konsulina erään Aemilianuksen kanssa. Aurelianuksen murha oli rohkaissut gootteja ja heruleja hyökkäämään Vähään-Aasiaan. Tacitus otti armeijan komentoonsa, ja onnistui voittamaan gootit Kilikiassa, ottaen arvonimen Gothicus Maximus. Tämän jälkeen Tacitus oli palaamassa takaisin Eurooppaan, kun hän yhtäkkiä kuoli epäselvissä olosuhteissa kesäkuussa 276. Zosimoksen ja keskiajalla eläneen historiankirjoittaja Zonaraksen mukaan Tacitus oli nimittänyt erään sukulaisensa Maximinuksen Syyrian maaherraksi. Maximinus kuitenkin murhattiin, jonka jälkeen hänen murhaajansa keisarin kostoa peläten murhasivat myös Tacituksen. Huhuttiin myös, että jotkut murhaajista olivat sekaantuneet myös keisari Aurelianuksen murhaan. Epäluotettavampi Historia Augusta kertoo, että Tacitus sairastui ja alkoi näyttää megalomanian merkkejä, mutta tämä saattaa olla fiktiota. Tacituksen pretoriaaniprefekti ja velipuoli[5] Marcus Annius Florianus otti tämän jälkeen vallan ja julistautui keisariksi.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pat Southern: The Roman Empire from Severus to Constantine. Routledge, 2001. ISBN 0-415-23943-5. (englanniksi)
  • Alaric Watson: Aurelian and the third century. Routledge, 1999. ISBN 0-415-07248-4. (englanniksi)
  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja, s. 555. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Southern, s. 127
  2. a b c Watson, s. 106–107
  3. a b c Robin Mc Mahon: Tacitus (275-276 A.D.) 2.2.2000. De Imperatoribus Romanis: An Online Encyclopedia of Roman Emperors. Viitattu 30.11.2011. (englanniksi)
  4. Watson, s. 165
  5. Castrén & Pietilä-Castrén, s. 555

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä
Aurelianus
Rooman keisari
 
Seuraaja
Florianus