Tšulymilaiset

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tšulyminturkkilaiset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tšulymilaiset (muita nimityksiä tšulyminturkkilaiset, tšulymintataarit) ovat Venäjällä Tomskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä asuva, turkkilaista tšulymin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Tšulymilaiset elävät Tšulymin ja sen sivujokien Jajan ja Kijan varsilla. 1800-luvun lopussa heitä oli 4 800 henkeä. Neuvostoaikana heidät luettiin hakasseiksi.[2] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 656 tšulymilaista[3] ja 270 tšulymin kielen puhujaa.[4] Heistä kaikki osaavat venäjää.[5] Nykyään suurin osa tšulymilaisista asuu Tomskin alueen Teguldetin piirissä.[6]

Tšulymilaisten esi-isiä ovat Etelä-Siperian turkkilaiset heimot, joihin on sekoittunut selkuppeja, kettejä ja mongoleja. Myöhemmin osa tšulymilaisista on sulautunut Siperian tataareihin ja venäläisiin.[7]

Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja keräilytalous. Venäläisiltä omaksuttiin maanviljely. 1800–1900-lukujen vaihteessa tšulymilaiset asuivat erillisissä kesä- ja talvileireissä, jotka sittemmin korvattiin venäläismallisilla vakituisilla asutuksilla. Ruokavalion perustan muodostivat kala, riista ja villikasvit. 1800-luvulla alettiin syödä vilja- ja maitotuotteita sekä kotieläinten lihaa. Sukuyhteisön korvasi 1600–1700-luvuilla naapuriyhteisö. Patriarkaalisista suurperheistä luovuttiin 1800-luvun aikana. Uskonnoltaan tšulymilaiset ovat ortodokseja. Kristinuskon rinnalla säilyi 1900-luvun alkuun saakka perinteisiä uskomuksia ja šamanismi.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF severcom.ru. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
  2. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 410–411. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 13.7.2009. (venäjäksi)
  6. Jazyki narodov Sibiri, nahodjaštšijesja pod ugrozoi iztšeznovenija: Jazyk tšulymskih tjurkov lingsib.iea.ras.ru. Viitattu 10.3.2010. (venäjäksi)
  7. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 411. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.
  8. Narody Rossii: entsiklopedija, s. 411–412. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.