Tšernihivin kuvernementti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tšernihivin kuvernementti
Tšernigovin kuvernementti

Чернігівська губе́рнія
Черниговская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Tšernihivin kuvernementin kartta (1821)
Tšernihivin kuvernementin kartta (1821)
Perustettu 1802
Lakkautettu 1925
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Tšernihiv (Tšernigov)
Pinta-ala  (46 042,3 neliövirstaa (1897)) 52 399 km²
Väkiluku (1897) 2 297 854

Tšernihivin kuvernementti (ukr. Чернігівська губернія, Tšernihiska hubernija) eli Tšernigovin kuvernementti (ven. Черниговская губерния, Tšernigovskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan vuosina 1802–1925. Se perustettiin aiemman Vähä-Venäjän kuvernementin (ven. Малороссийская губерния, 1764-1781 ja 1796-1802) pohjoisosasta; samalla eteläosasta muodostettiin Pultavan kuvernementti.

Kuvernemenin naapureina olivat lännessä Kiovan kuvernementti ja Minskin kuvernementti, pohjoisessa Mogiljovin kuvernementti (Mahiljoun kuvernementti) ja Smolenskin kuvernementti, idässä Kurskin kuvernementti ja etelässä Pultavan kuvernementti.

Tšernihivin kuvernementin sijainti, naapurialueet ja Ukrainan nyky rajat (espanjaksi)

Vuonna 1918 alueesta tuli osa Ukrainaa (Ukrainan kansantasavalta ja Ukrainan SNT) Tšernihivin kuvernementtina. 1919 Tšernihivin kuvernementin pohjoisosa, joka oli paljolti valkovenäläisten ja venäläisten asuttamaa aluetta, liitettiin Venäjän SFNT:n Gomelin kuvernementtiin; tämä siirtyi 1923-1926 edelleen Brjanskin kuvernementtiin. Tšernihivin kuvernementti lakkautettiin 1925 (Ukrainan SNT). Nykyisin aiemman kuvernementin maita sijoittuu lähinnä Ukrainan Tšernihivin, Sumyn ja Kiovan alueille sekä Venäjän Brjanskin alueelle.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Tšernihivin kuvernementin väkiluvuksi kirjattiin 2 297 854 asukasta ja pinta-alaksi 46 042,3 neliövirstaa eli noin 52 399 neliökilometriä. Väestöstä kaupunkilaisia oli 9,1 % ja maaseutuasukkaita 90,9 %.[1] Vuonna 1905 Tšernigovin kuvernementtin väkiluku oli 2 693 800[2] ja vuonna 1915 jo 3 148 900 (pinta-ala 52 402 km2).[3]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1897 kuvernementtiin kuului 15 kihlakuntaa,[1] samoin vuonna 1915.[3] Kuvernementinkaupunki oli Tšernihiv (Tšernigov, 27 716 as. vuonna 1897). Suurimpia kihlakuntakaupunkeja olivat Nižyn (Nežin, 32 113 as.), Konotop (18 770 as.) ja Novozybkov (Новозыбков, 15 362).[1][2]

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: ukrainalaiset 66,4 %, (iso)venäläiset 21,6 %, valkovenäläiset 6,6 % ja juutalaiset 5,0 %. Muita etnisiä ryhmiä edusti 0,5 % asukkaista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.11.2013. (venäjäksi)
  2. a b Tšernigovskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 25.11.2013. (venäjäksi)
  3. a b Tšernigov 1. kuvernementti (Ensimmäisen suomenkielisen tietosanakirjan sivujen 1871-1872 verkkoversio osana Project Runebergiä) Tietosanakirja (1909), osa 9. Stambulov-Työaika. 1909-1922. Tietosanakirja-Osakeyhtiö (Otava ja WSOY). Viitattu 25.11.2013.
  4. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]