Tšerdynin tie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tšerdynin eli Višeran tie (ven. Че́рдынская доро́га, Tšerdynskaja doroga; Ви́шерская доро́га, Višerskaja doroga) oli Uralin yli Länsi-Siperiaan johtanut muinainen kulkureitti.

Tie sai alkunsa Tšerdynin kaupungista ja kulki Višeran, sen sivujoen Velsin ja Tšurokin kautta kannakselle, josta se jatkui Taltija, Ivdel ja Lozva -jokia pitkin Toboliin laskevaan Tavdaan.[1]

1500-luvun lopulla heti Siperian kaanikunnan kukistuttua Tšerdynin tie oli ainoa Venäjän hallituksen sallima kulkureitti Siperiaan. Vuonna 1588 Ivdelin suulle rakennettiin Lozvan linnoitus, josta muodostui tärkeä välietappi ja voivodin johtaman laajan kihlakunnan keskus.[1] Lyhyemmän Babinovin tien avaamisen jälkeen vuonna 1598 Tšerdynin tie menetti merkityksensä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Entsiklopedija Permi Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)
  2. Bolšaja sovetskaja entsiklopedija: Tšerdynskaja doroga Viitattu 8.6.2010. (venäjäksi)