Tšekki

Tšekin tasavalta eli Tšekki (kirjoitetaan joskus teknisistä syistä Tshekki) on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Osat
4 Maantiede
5 Talous
6 Väestö
7 Kulttuuri
8 Merkittävimmät luonnonvarat
9 Merkittävimmät vientituotteet
10 Lähteet
11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Nykyinen Tšekki koostuu useammasta eri historiallisesta alueesta, eli Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta. Tšekkien ruhtinaiden dynastia alkaa historian hämäristä, mutta Böömin kuninkaan arvonimen saivat ensimmäisinä Vratislav II (1085) ja Vladislav II (1158), perinnöllinen arvonimestä tuli Ottokar I Přemyslista (1198) alkaen. Ottokar II Přemyslin (kuningas 1253–1278) aikana valtakunta oli laajimmillaan, ja käsitti muun muassa myös nykyiseen Itävaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia. Mongolit matkallaan Puolasta Unkariin vuonna 1241 karttoivat Tšekinmaata. Vuonna 1346 kuninkuuden peri Kaarle, josta sittemmin järjestysnumerolla IV tuli myös keisari. Hän perusti Keski-Euroopan ensimmäisen yliopiston Prahaan.

Tšekkiläinen katolinen pappi Jan Hus (noin 1370-1415) oli ensimmäisiä uskonpuhdistajia ja hänet poltettiin lopulta roviolla. Paavin julistaessa ristiretken harhaoppisuutta vastaan hussilaiset nousivat kapinaan hussilaissodissa. Böömissä vahvistettiin uskonnonvapaus 1436, mutta vain lyhyeksi aikaa.

Böömin hallitsijaksi nousi vuonna 1527 vuosisatojen ajaksi Habsburg-suku ja alueesta tuli jälleen kiinteämmin osa Roomalaista keisarikuntaa. Böömin aateliston ja Habsburg-keisarien välinen kamppailu vallasta johti lopulta yhteenottoon 1618, josta käynnistyi koko Keski-Eurooppaa riepotellut kolmikymmenvuotinen sota. Tšekkien oikeuksien kannalta lopputulos oli katastrofi: sodassa alakynteen jääneet protestanttiset aateliset menettivät pitkälti valtansa ja vastedes myös "Böömin kruunun maiden" asioista päätettiin Wienissä. Tšekin kirjakielen käyttö tyrehdytettiin, ja uudelleen kieltä alettiin kehittää vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio, jonka pääkaupungiksi tuli Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö, ja Slovakian eteläosissa väestön enemmistön muodostivat unkarilaiset.

Ennen toista maailmansotaa Saksa liitti itseensä länsivaltojen suostumuksella (syyskuun 1938 Münchenin sopimus) Tšekkoslovakian saksalaisenemmistöiset niin sanotut sudeettialueet. Pian tämän jälkeen Saksa miehitti jäljelle jääneen Tšekin ja muodosti tšekkien asuinalueesta Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraatin (Reichsprotektorat Böhmen und Mähren), joka oli Saksan hallinnon alainen, samalla kun Slovakiasta tuli muodollisesti itsenäinen Saksan vasallivaltio. Protektoraatin johtaja oli SS:n tiedustelupalvelun SD:n johtaja Heydrich kunnes hänet brittiläis-tšekkiläisessä operaatiossa 27. toukokuuta 1942 surmattiin. Toisen maailmansodan lopussa Prahassa olleet Vlasovin saksalais-venäläiset joukot kääntyivät saksalaisia vastaan ja kaupungissa taisteltiin lyhyen aikaa. Yhdysvaltain armeija kenraali Pattonin johdolla vapautti Tšekkoslovakian läntisimmät osat ja puna-armeija loput. Amerikkalaisjoukot vetäytyivät Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Sodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä NL:n satelliittivaltio. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967-1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 nk. Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä "samettivallankumouksella". Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi. Tšekki liittyi NATOon 1999 ja sekä Tšekki että Slovakia kuuluvat niihin kymmeneen valtioon, joista tuli Euroopan unionin jäseniä 1. toukokuuta 2004.^[1]

[muokkaa] Politiikka

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka valtion pää on presidentti. Parlamentti valitsee presidentin viisivuotiskausiksi. Presidentillä on oikeus määrätä perustuslaillisen oikeuden tuomarit, hajottaa parlamentti tietyin ehdoin ja veto-oikeus lainsäädäntöön. Hän määrää myös pääministerin, joka puolestaan määrittää sisä- ja ulkopolitiikan päälinjat ja kokoaa hallituksen.

Tšekin parlamentti (Parlament) on kaksikamarinen, edustajainhuoneessa (Poslanecká sněmovna) on 200 edustajaa, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudelle. Ylähuoneen eli senaatin (Senát) 81 edustajaa valitaan kuusivuotiskausille, yksi kolmasosa edustajista vaihtuu joka kahden vuoden välein kaksivaiheisessa enemmistövaalissa.

Korkein vetoomustuomioistuin on korkein oikeus. Perustuslaillinen oikeus tuomitsee perustuslailliset kysymykset, sen presidentin valitsemat jäsenet nimitetään kymmenvuotiskausille.

Václav Klaus, Tšekin presidentti on kansalaisdemokraattisen puolueen (Občanská demokratická strana, ODS) entinen puheenjohtaja, ja yksi maan suosituimmista poliitikoista.

Tšekin poliittinen spektri vaihtelee uudistetusta kommunistipuolueesta äärioikeiston nationalistisiin puolueisiin. Keskusta-oikeistolaista ODS:ää oikeammalla oleva puoluekenttä on hajautunut, ja epäonnistunut yrityksissään yhdistyä.

Kesäkuun 2002 parlamenttivaaleissa enemmistön saivat sosiaalidemokraatit (ČSSD) ja kommunistien enemmistösiipi. Puolueet eivät kuitenkaan voineet muodostaa hallitusta sosiaalidemokraattien johtajan Vladimír Špidlan kommunistivastaisuuden vuoksi. Hallitus muodostui sosiaalidemokraattien, kristillisdemokraattien (KDU-ČSL) ja liberaalien (US-DEU) kesken 101:99 parlamenttipaikkojen enemmistöllä. Kesäkuun 2004 hallituspuolueille katastrofaalisten europarlamenttivaalien jälkeen hallitus muodostettiin uudelleen samalle pohjalle, mutta Špidla syrjäytettiin puolueen sisäisen kapinan jälkeen. Häntä seurasi pääministerinä Stanislav Gross ja erinäisten skandaalien jälkeen Jiří Paroubek.

Kesäkuun 2006 vaaleissa konservatiivinen ODS voitti niukasti likaisen vaalikamppailun jälkeen, mutta oikeistopuolueiden, ODS:n, kristillisdemokraattien ja vihreiden paikkamäärä parlamentissa jäi tasan sataan kahdestasadasta. Klaus nimitti hallituksen muodostajaksi ODS:n johtajan Mirek Topolánekin, jonka ensimmäinen yritys muodostaa hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen, mutta toinen ODS:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien hallitus selvisi luottamuslauseäänestyksestä.

Topolánekin oikeistohallitus tukee Yhdysvaltain esitystä sijoittaa Maalle sijoitetun reittivaiheen ohjuspuolustuksen tutka-asema Tšekkiin, vaikka enemmistö tšekkiläisistä sitä vastustaa.

[muokkaa] Osat

Tšekin länsiosa muodostuu historiallisesta Böömin maakunnasta ja itäosa Määristä, koilliskulmassa on pieni osa historiallista Sleesiaa.

Tšekin tasavallassa on 13 lääniä (kraje, yksikkö - kraj) ja pääkaupunkialue (hlavní město):

	Lääni	Läänin pääkaupunki
	Pääkaupunki Praha, Hlavní město Praha
	Keski-Böömin lääni, Středočeský kraj	Hallintovirastot sijaitsevat Prahassa
	Etelä-Böömin lääni, Jihočeský kraj	České Budějovice
	Plzeňin lääni, Plzeňský kraj	Plzeň
	Karlovy Varyn lääni, Karlovarský kraj	Karlovy Vary (Karlsbad)
	Ústín lääni, Ústecký kraj	Ústí nad Labem
	Liberecin lääni, Liberecký kraj	Liberec
	Hradec Královén lääni, Královéhradecký kraj	Hradec Králové
	Pardubicen lääni, Pardubický kraj	Pardubice
	Olomoucin alue, Olomoucký kraj	Olomouc
	Määrin-Sleesian lääni, Moravskoslezský kraj	Ostrava
	Etelä-Määrin lääni, Jihomoravský kraj	Brno
	Zlínin lääni, Zlínský kraj	Zlín
	Vysočinan lääni	Jihlava

[muokkaa] Maantiede

Tšekin kartta

Tšekki satelliittikuvassa syyskuussa 2003

Tšekin maantiede on vaihtelevaa. Läntinen Böömi muodostaa alangon, jota ympäröivät matalat vuoret kuten Sudeetit. Elbe (tšekiksi Labe) ja sen sivujoki Vltava kuljettavat vedet pois alueelta. Elben lähteillä Sudeeteilla, Krkonošella sijaitsee 1602 m korkea Sněžka, joka on Tšekin korkein kohta. Määri, Tšekin itäinen osa, on mäkistä, ja sieltä vedet laskevat enimmäkseen Moravajoen kautta, mutta myös Oderjoen lähde on Määrissä.

Ilmasto on leuto, tyypillinen keskieurooppalainen, jossa on lämpimät kesät ja kylmät, kosteat talvet. Sekoitus meri- ja mannerilmastoa.

Kasvillisuusvyöhykkeeltään maa kuuluu lehtimetsävyöhykkeeseen, mutta ylängöillä ja vuoristoilla on havumetsää.

[muokkaa] Talous

Tšekki on yksi entisen kommunistiblokin vauraimpia ja menestyksekkäimpiä maita. Se oli tätä jo ennen kommunismia, maan vauraus oli syntynyt paljon aiemmin. Teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla. Pääteollisuudenalat ovat raskas teollisuus, koneenpajateollisuus, rauta- ja terästuotanto, metallituotteet, kemikaalit, elektroniikka, ajoneuvot, tekstiilit, lasi, keramiikka ja lääkkeet. Škoda on palauttanut maineensa yhteistyössä VW:n kanssa.^lähde? Tšekin lentokonetehdas Aero on pystynyt ylläpitämään lentokonetuotantonsa. Evektor-Aerotechnik on puolestaan kevytilmailun koneiden markkinajohtajia. Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ovat sokerijuurikas, rehut, perunat, vilja ja maltaat. Maa on kuulu oluistaan ja muun muassa sen Budweiser Budvarista on tullut eräs esimerkki tuoteoikeuskiistoista amerikkalaisen uudemman olutmerkin kanssa.^[2]

Suuri osa maassa kulutetusta energiasta tuotetaan huonolaatuisella ja saastuttavalla ruskohiilellä. Ydinvoimalla tuotetaan 25 % energiasta ja osuuden odotetaan nousevan 40 %:iin. Norjan ja Venäjän maakaasutoimitukset ovat myös merkittävä energianlähde.

Kommunismin aikana valtio omisti 97 % yrityksistä, 1998 80 % oli jo yksityisessä omistuksessa. Yksityistäminen hoidettiin arvoseteleillä, ja nykyään Tšekissä yksityinen osakkeenomistus on yksi korkeimpia maailmassa.

Neuvostoliiton luhistuessa Tšekkoslovakian viennistä meni 95 % Neuvostoliittoon. 1990-luvun alussa Tšekin valuutta devalvoitiin noin 80 prosentilla. Tämä avasi viennin länteen.

Keskipalkka vuonna 2005 on noin 600 euroa. Siitä maksetaan noin 30 % veroa, jolla ylläpidetään suhteellisen laajaa sosiaaliturvaa.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Väestöjakauma

Heinäkuussa 2007 tšekissä arvioitiin olevan noin 10 230 000 asukasta.^[3]

Valtakieli (95 %) on tšekki (čeština/český jazyk). Vähemmistökansoja ovat saksalaiset, romanit, unkarilaiset ja puolalaiset. Vuoden 1993 jaon jälkeen slovakit muodostavat 2 % väestöstä. Raja Tšekin ja Slovakian välillä on avoin entisille Tšekkoslovakian kansalaisille.

[muokkaa] Uskonnot

Suurimmat uskontokunnat ovat katolisuus (27 %), protestanttisuus (1 %), hussilaiset (1 %) ja pieni juutalainen yhteisö. 59 % väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa.^[3] Kaikkiaan 34% väestöstä kuuluu johonkin uskontoon. Tšekki onkin Euroopan ateistisin maa.^[4]^{lähde tarkemmin?}

[muokkaa] Suurimpia kaupunkeja

Praha (1 183 729)
Brno (366 661)
Ostrava (309 531)
Plzeň (162 627)
Olomouc (100 752)
Liberec (97 400)
České Budějovice (95 245)

[muokkaa] Kulttuuri

Tšekinkielinen kirjallisuus on ollut tärkeää jo 1800-luvun lopusta Itävalta-Unkarin ja myöhemmin natsien ja kommunistien hallituskausilla. Ehkä kuuluisin böömiläinen kirjailija Franz Kafka kirjoitti kuitenkin tuotantonsa pääasiassa saksaksi, vaikka hän tunsikin tšekin kielen. Toinen kuuluisa tšekkiläissyntyinen kirjailija, Milan Kundera, pakeni 1975 Ranskaan ja on kirjoittanut vuodesta 1989 ranskaksi. Muita kuuluisia kirjailijoita ovat Karel Čapek, Bohumil Hrabal, Pavel Kohout, Václav Havel ja Ivan Klíma. Kuuluisa on myös Jaroslav Hašek, jonka "Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa" on laajalti tunnettu.

Tšekkiläisistä säveltäjistä kuuluisin on Antonín Dvořák. Kansanmusiikin alalta Böömi on lahjoittanut maailmalle polkan.

Kuvataiteen puolelta eräs kuuluisimpia lienee art nouveau -maalari Alfons Mucha.

Henkilömäärään suhteutettuna Tšekissä juodaan eniten olutta maailmassa.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Lähteet

↑ Timeline BBC
↑ Budejovicky Budvar National Corporation
↑ ^3,0 ^3,1 CIA World Factbook
↑ Pekka Helin: Tsekissä asuu pakanoita. Rauhan Tervehdys, 4.9.2008, 101. vsk, nro 28, s. 5. Oulu: Rauhan Tervehdys ry..