Täyssinä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alakylä, myöhempi Popovka, vuoden 1676 aineistoon perustuvassa kartassa.
Tõrvalan ja Popovkan kylät vuonna 1938.
Puna-armeijan komentopaikka entisessä Tõrvalassa.

Täyssinä (ven. Тявзино, Tjavzino, ruots. Teusina) oli Narvan lähellä sijainnut kylä, jossa Ruotsi ja Venäjä solmivat vuonna 1595 Täyssinän rauhansopimuksen. Kylän sijainnista on useita käsityksiä.

Sopimuksen solmimispaikkana on Peter von Köppenin esittämän arvelun perusteella pidetty Laukaanjoen varrella nykyisen Leningradin alueen Jaaman piirin Narvusin kunnassa sijaitsevaa Tiensuun kylää[1]. J. J. Mikkolan (1935) mukaan kyseessä ei voi olla Tiensuu, koska se sijaitsee 25 kilometrin päässä Narvasta. Lähteiden mukaan paikka oli lähempänä Narvaa Iivananlinnan puolella Narvanjokea.[2]

Iivananlinnan lähistöllä sijainnut Täyssinä mainitaan venäläisissä verokirjoissa vuosina 1498 ja 1571 (ven. Tjavzino) sekä ruotsalaisten vuosina 1618–1623 laatimassa verokirjassa (ruots. Täysina). Jälkimmäisissä kirjoissa esiintyy myös Jaaman kihlakuntaan kuulunut Tiensuu (Vzvoz, Issuoss). Andriaševin mukaan Täyssinän on täytynyt sijaita Narvajoen rannalla Iivananlinnan pohjoispuolella.[3] Samaan johtopäätökseen on tullut asiaa tutkinut Mikkola. Ruotsalaisten 1600-luvulla laatimassa reduktioluettelossa mainitaan Teusina eli Ahlakylä, jonka taustalla lienee itämerensuomalainen muoto Alakylä. Ruotsalaisessa 1700-luvun alun kartassa se esiintyy muodossa Alanekylä. Sen paikka on Narvajoen rannalla muutama virsta Iivananlinnasta pohjoiseen, joen rantaa kulkevan ja Haavikosta tulevan tien risteyksessä. Täyssinän eli Alakylän kohdalla on ehkä ollut Narvajoen ylikulkupaikka. Myöhemmin samalla seudulla sijainnut kylä tunnettiin nimellä Popovka.[4] Sen paikalla on nykyisin siirtolapuutarha.

Narvan museon johtajan, kotiseutuhistorioitsija Jevgeni Krivošejevin (1927–2000) mukaan Täyssinän kylä sijaitsi Popovkaa pohjoisempana ja tunnettiin Viron Inkerin aikaan nimellä Tõrvala, joka vastasi inkerinsuomalaista nimeä Tervola (ven. Смолка, Smolka). Kylässä tuotettiin 1700-luvulla tervaa ja puuhiiltä sepänpajojen tarpeisiin. Vuodesta 1882 alkaen siitä kehittyi rauhallinen lomailukylä. Siellä oli myös kuurojen koulu eikä lainkaan alkoholinmyyntiä. Vuonna 1922 kylässä oli 28 ruokakuntaa ja 149 asukasta.

Neuvostohistoriassa Tõrvala (ven. Тырвала) muistetaan Ivan Fedjuninskin 2. rynnäkköarmeijan komentopaikkana Narvajoen taisteluissa 1944. Tõrvalan kylä tuhoutui sodassa, mutta sen etelälaidalle pystytettiin 9.5.1975 yhdeksänmetrinen komentopaikkaa osoittava ruostumaton teräspylväs. Muistomerkki on ollut havaittavissa myös Viron puoleiselta rannalta Narvajokea.[5]

Kylän nimi kirjoitetaan Suomessa yleensä muodossa Täyssinä. Mikkolan mukaan oikeampi kirjoitusasu olisi Täysinä. Hän on yhdistänyt sen suomalaisiin Töysä-paikannimiin, joiden vanhempi muoto on ollut Teysä (vertaa suomen köyhävatjan keyhä).[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Entsiklopeditšeski slovar Brokgauza i Jefrona (CD-rom): Tjavzin. Moskva: Adept, 2002 (alkuperäisjulkaisu 1890–1907).
  2. Mikkola, J.J.: Missä Täysinä oli?. Suomalainen Inkeri, 1935, s. 9. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.2.2012. [vanhentunut linkki]
  3. Andriašev, A.M.: Materialy po istoritšeskoi geografii Novgorodskoi zemli, s. 446, 453, 455. Moskva: Imperetorskoje obštšestvo istorii i drevnostei Rossijskih pri Moskovskom universitete, 1914.
  4. Mikkola, J.J.: Missä Täysinä oli?. Suomalainen Inkeri, 1935, s. 9–10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.2.2012. [vanhentunut linkki]
  5. Krivošejev, J: Narva-Jõesuu, kultuuriloolisest minevikust, 1978
  6. Mikkola, J.J.: Missä Täysinä oli? Suomalainen Inkeri, 1935, s. 10. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 23.2.2012. [vanhentunut linkki]