Täpläsirppisiipi
| Täpläsirppisiipi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Sirppisiipimäiset Drepanoidea |
| Heimo: | Sirppisiivet ja villaselät Drepanidae |
| Alaheimo: | Sirppisiivet Drepaninae |
| Suku: | Drepana |
| Laji: | falcataria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Drepana falcataria |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Täpläsirppisiipi (Drepana falcataria) on Etelä- ja Keski-Suomessa erittäin yleinen yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on hyvin helposti tunnistettava, keskikokoinen ja hentorakenteinen perhonen, jota olemuksen perusteella voi luulla mittariperhoseksi.
Alkukesällä lentävän ensimmäisen sukupolven siipien pohjaväri on vaalean kellertävä. Loppukesällä lentävän toisen sukupolven yksilöt ovat pohjaväriltään usein ensimmäistä sukupolvea tummempia, jolloin niitä voi erehtyä pitämään ruskosirppisiipinä (Drepana curvatula). Etusiivet ovat leveät ja muodoltaan tunnusomaiset, sillä siiven kärki kaartuu sirppimäisesti ulospäin. Poikkiviirut ovat mustanharmaat ja aaltoilevat. Siiven takareunasta aivan siiven kärkeen ulottuu kuitenkin leveähkö, lähes suora ja väriltään punertavan ruskea juova. Lisäksi etusiivessä on laaja, mustanharmaa keskitäplä ja sen vieressä huomattavasti pienempi täplä. Takasiivet ovat etusiipiä vaaleammat ja poikkiviirut erottuvat niissä heikosti. Siipiväli on 30–39 mm.[2][3][4]
-
♂ -
♂ △ -
♀ -
♀ △
_Drepana_falcataria_-_Gajary_Slovaquie_-_male_dorsal.jpg)
_Drepana_falcataria_-_Gajary_Slovaquie_-_male_ventral.jpg)
_Drepana_falcataria_-_Nov%C3%A9_Z%C3%A1mky_Slovaquie_-_female_dorsal.jpg)
_Drepana_falcataria_-_Nov%C3%A9_Z%C3%A1mky_Slovaquie_-_female_ventral.jpg)
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täpläsirppisiipi on levinnyt laajalle, ja sitä tavataan Länsi-Euroopasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Suomessa laji on erittäin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta harvinaistuu pohjoista kohti ja puuttuu kokonaan Pohjois-Lapista. Perhoset lentävät kahtena, osittain päällekkäisenä sukupolvena toukokuun lopulta syyskuun alkuun. Toinen sukupolvi on ensimmäistä vähälukuisempi.[4][5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täpläsirppisiipi viihtyy kosteissa lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Perhoset lentävät pääasiassa öisin ja tulevat valolle, mutta lähtevät häirittyinä helposti lentoon päivälläkin. Pohjoisempana laji lentää myös pilvisinä päivinä. Aikuisten perhosten imukärsä on surkastunut eikä se nauti ravintoa. Kasvatuskokeiden perusteella aikuisen perhosen elinaika on vain neljä vuorokautta.[4] Kotelo talvehtii.
Täpläsirppisiipi risteytyy vaivatta läheistä sukua olevan ruskosirppisiiven kanssa, mutta jälkeläiset ovat ilmeisesti lisääntymiskyvyttömiä.[4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukat elävät koivuilla (Betula) sekä lepillä (Alnus).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Täpläsirppisiipi – Drepana falcataria Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/d/drepana_falcataria.html
- ↑ http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1648
- ↑ a b c d Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7 s. 37–38
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Drepanidae/Drepana/falcataria/Drepana%20falcataria.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Perhoset: Täpläsirppisiipi
- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pertti Pakkanen: Drepana falcataria
- UniProt: Taxonomy - Drepana falcataria (englanniksi)