Täplälampikorento

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Täplälampikorento
LeucorrhiniaPectoralisMale2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Sudenkorennot Odonata
Alalahko: Aitosudenkorennot Anisoptera
Heimo: Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae
Suku: Lampikorennot Leucorrhinia
Laji: pectoralis
Kaksiosainen nimi
Leucorrhinia pectoralis
Charpentier, 1825
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Täplälampikorento Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Täplälampikorento Commonsissa

Täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis) on Euroopan unionin luontodirektiivin neljännessä liitteessä mainittu sudenkorentolaji. Se on rauhoitettu Suomessa.[1]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täplälampikorento muistuttaa muita lampikorentolajeja, mutta on yleisvaikutelmaltaan näitä rotevampi. Yleisväriltään se on mustan ja tummanpunaisen kirjava. Koiraan takaruumiin yläpinnalla on suuria oransseja laikkuja, jotka tummuvat myöhemmin ja takaruumiin tyvi on punainen. Sukukypsillä yksilöillä takaruumiin seitsemännen jaokkeen yläpinnalla on laaja, kirkkaan sitruunankeltainen täplä. Nuoret naaraat muistuttavat niin paljon isolampikorentoa että niiden varma määritys saattaa vaatia genitaalien tarkastelua.[2][3] Takaruumiin pituus on 25–27 mm.[4]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täplälampikorento on levinneisyydeltään itäinen laji, jota tavataan Keski-Euroopasta ja Etelä-Skandinaviasta Keski-Aasiaan. Suomessa sitä tavataan etelärannikon tuntumasta sekä monin paikoin maan eteläosista. Se on selvästi harvinaisempi kuin muut lampikorennot.[2] Merkittävimpiä esiintymisalueita ovat Päijät-Häme, Kymenlaakso sekä Suomenlahden rannikko.[4] Levinneisyys painottuu maan kaakkoisosiin.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täplälampikorento on paikoittainen ja harvinainen runsaskasvuisten vesistöjen asukki. Se suosii suojaisia vesiä, joilla on runsaasti vesikasvillisuutta ja erityisesti umpeenkasvavia laajoja vesistöjä. Umpeenkasvun edetessä laji kuitenkin jättää vesialueen ja siirtyy uusille elinpaikoille. Korentojen lento alkaa kesäkuun alkupuolelta ja jatkuu heinäkuun puoleenväliin.[2][4] Suomessa toukan kehitys kestää ilmeisesti kaksi vuotta, etelämpänä vain vuoden.[3]

Korennon rauhoittaminen luontodirektiivillä edellyttää sen tiukkaa suojelua, joten myös lajin elinpaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Korento voi kuitenkin hyötyä esimerkiksi järvien niitoista ja ruoppauksista.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160 Finlex. Viitattu 4.2.2012.
  2. a b c Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 72–73. Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.
  3. a b c Täplälampikorento Suomen sudenkorentoseura. Viitattu 4.2.2012.
  4. a b c d Täplälampikorento (PDF) 9.6.2011. Ympäristöministeriö. Viitattu 4.2.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]