Tähkiöt
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Tähkiöt | |
|---|---|
 Phleum rhaeticum |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: |
Tähkiöt Phleum L. |
| Katso myös | |
Tähkiöt (Phleum) on heinäkasvisuku, johon kuuluu 15 pohjoisen pallonpuolen lajia, joista Euroopassa 11.[1] Tähkiöiden tunnuspiirre on lieriö- tai palleromainen, tiheä, tähkämäinen röyhy.[2] Tähkiölajeista erityisesti nurmitähkiö eli timotei (Phleum pratense) on merkittävä viljelykasvi.[1]
Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa tavataan neljä tai viisi tähkiölajia:[3][2]
- pohjantähkiö (Phleum alpinum)
- hietatähkiö (Phleum arenarium)
- ketotähkiö eli ketonurmitähkiö (Phleum nodosum, aiemmin nurmitähkiön alalajina Phleum pratense subsp. serotinum[4], syn. P. pratense subsp. nodosum ja P. pratense subsp. bertolonii)
- helpitähkiö (Phleum phleoides)
- nurmitähkiö eli timotei (Phleum pratense)
- nurmitähkiö eli rehunurmitähkiö (P. pratense subsp. pratense)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 549. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
- ↑ a b Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 47.)
- ↑ Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21: 41–85.