Sääksmäen silta
| Sääksmäen silta | |
|---|---|
 Sääksmäen silta kesällä 2006. |
|
| Ylittää | Vanajavesi |
| Sijainti | Sääksmäki, Valkeakoski |
| Ylläpitäjä | Liikennevirasto |
| Siltatyyppi | Riippusilta |
| Pisin jänneväli | 155 m |
| Avattu liikenteelle | 16. lokakuuta 1963[1] |
| Koordinaatit | |
 |
|
Sääksmäen silta on Vanajaveden ylittävä riippusilta Valkeakoskella entisen Sääksmäen kunnan alueella. Sen kautta kulkee nykyisin seututie 130. Siltaa kutsuttiin alkuaikoinaan myös Uittamon ja Viidennumeron sillaksi.[2]
Sääksmäen silta valmistui vuonna 1963 osaksi Helsingin ja Tampereen välistä valtatietä 3. Nykyään moottoritieksi rakennettu kolmostie kuitenkin ylittää Vanajaveden lännempänä Valkeakosken Konhossa.
Sillan suunnitteli tanskalainen insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson, joka oli myös Suomen pisimmän riippusillan, Kirjalansalmen sillan suunnittelija. Sääksmäen 3-aukkoisen sillan pääjänne on 155 metriä ja reunajänteet 25 metriä kumpikin. Se oli jänneväliltään Suomen toiseksi pisin silta vuoteen 1993 asti, jolloin valmistui Tähtiniemen silta.[3]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunniteltaessa valtatie 3:n uutta reittiä Hämeenlinnan ja Tampereen välille 1950-luvulla esillä oli kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa uusi valtatie olisi kulkenut Toijalan, Viialan ja Lempäälän kautta, toisessa Sääksmäen ja Valkeakosken kautta ja kolmannessa valtatien perinteistä reittiä Pälkäneen ja Kangasalan kautta. Toijalan vaihtoehto putosi pois ensimmäisenä, sillä sitä pidettiin pisimpänä ja kalleimpana. Sääksmäen vaihtoehdossa huolta aiheutti Rapolan muinaismuistoalueen kohtalo. Valtioneuvosto päätti joulukuussa 1958 uuden valtatien rakennettavaksi niin kutsuttua Uittamon linjaa pitkin ja tien rakentaminen aloitettiin välittömästi. Rakennustyö tapahtui suurelta osin vankityövoimalla.[4]
Vanajaveden ylitykseen kuului sillan lisäksi puolitoista kilometriä pitkä pengertie. Tie- ja vesirakennushallitus aloitti riippusillan perustustyöt tammikuussa 1961, ja terästyöt aloitti maaliskuussa 1962 Rauma-Repola. Rakennustyöhön kului terästä 900 tonnia, betonia yli 4 900 kuutiometriä ja siltaköysiä yhdeksän kilometriä. Työt tulivat maksamaan 270 miljoonaa markkaa. Koko matkaltaan Hämeenlinnasta Tampereelle valtatie 3 valmistui vuonna 1964.[4]
Sääksmäen silta vihittiin käyttöön 16. lokakuuta 1963, jolloin sen reunoja koristi 30 Suomen lippua. Vihkimisen suoritti silloinen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Veikko Savela. Kutsuvieraiden joukossa olivat muiden muassa Hämeen läänin maaherra Jorma Tuominen, ministeri Eemil Luukka, vuorineuvos Juuso Walden ja Sääksmäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, rehtori ja kansanedustaja Olli Aulanko.[4]
Uusi valtatie ja Sääksmäen silta paransivat tuntuvasti paitsi Helsingin ja Tampereen välisiä yhteyksiä, myös Sääksmäen kunnan sisäisiä liikenneoloja. Paikallisten asukkaiden mukaan ne lyhensivät Vanajaveden pohjoispuolisen Kirkonpuolen ja eteläpuolisen Saarioispuolen välimatkaa lähes 30 kilometriä. Sillasta lähiympäristöineen tuli vuosikymmenien ajaksi suosittu matkailukohde, jota tultiin ihailemaan satojenkin kilometrien päästä.[4] Ravintola ja motelli Viidennumero sillan pohjoispäässä aloitti toimintansa heti sillan valmistuttua, eteläpäässä sijaitseva Kahvila Silta vuonna 1966. Viidennumeron yhteydessä oli myös huoltoasema.[5]
Autoistumisen myötä 1980-luvulla valtatie 3 ja Sääksmäen silta alkoivat ruuhkautua yhä pahemmin. Uusi moottoritie Sääksmäen Jutikkalasta Toijalan kautta Lempäälän Kuljuun valmistui syksyllä 2000, ja vanha valtatie numeroitiin seututie 130:ksi.[4]
Peruskorjaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siltaa peruskorjattiin vuodet 2003–2005, ja virallisesti se otettiin korjauksen jälkeen käyttöön 10. lokakuuta 2005. Peruskorjaukseen sisältyi muun muassa sillan reunoilla sijaitsevien jalkakäytävien uusiminen, sillan valaistuksen uusiminen, uudelleenmaalaus ja ajoradan kaventaminen 7,5 metrin levyiseksi. Kunnostus maksoi noin kaksi miljoonaa euroa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1965, s. 10. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, palsta 940. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Aitta, Seppo (vastaava toimittaja: Siltojemme historia, s. 228–229. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
- ↑ a b c d e Ahokas, Liisa: Silta Pirkanmaalle valmistui 50 vuotta sitten 9.10.2013. Akaan Seutu.
- ↑ Kaunis maisema ei enää riitä 10.9.2016. Hämeen Sanomat.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sääksmäen silta Wikimedia Commonsissa
- Jussila, Anneli: Sääksmäen kolme maisemaa Valkeakoskella. Rapola-tutkimuksia 2. Helsinki: Museovirasto, 2002. ISBN 951-616-078-6.
- Sääksmäen silta Torsti Salosen siltasivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sääksmäen silta Structuraessa