Syyrian sisällissota ja ulkomaat
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: osasta artikkelia puuttuu viittaukset ja/tai lähteet |
Syyrian sisällissota ja ulkomaat tarkoittaa ulkomaiden vaikutuksia Syyrian sisällissotaan ja Syyrian sisällissodan vaikutuksia ulkomaihin. Näitä ovat muun muassa ulkomaiden antama tuki sodan osapuolille, sodan tuoman epävakauden leviäminen muualle ja maasta tulevat pakolaiset.
Syyrian kansannousu alkoi Tunisian ja Egyptin innoittamana. Länsimaat tuomitsivat kapinan alussa Syyrian hallituksen käyttämät voimatoimet. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt syyttivät molempia sodan osapuolia erilaisista ihmisoikeusrikoksista. Arabiliitto yritti 2011 tuloksetta sovitella sotaa, samoin kuin myöhemmin YK. Eri kapinallistahoja ovat tukeneet lähinnä sunnilaiset arabimaat, Turkki ja länsimaat. Bašar al-Assadin johtamaa hallitusta ovat tukeneet näkyvimmin Iran, Venäjä, Hizbollah ja Kiina. Jihadistista Isis-järjestöä ei ole tukenut yksikään maa.
Syyrian sisällissota on aiheuttanut levottomuuksia myös Libanonissa ja osittain edistänyt niitä Irakissa. Pakolaisongelma on näkynyt eniten arabimaissa, mutta myös Euroopassa. Syyriaan on lähtenyt länsimaistakin taistelemaan lähinnä islaminuskoisia kapinallisten riveihin. Osa länsimaista aloittivat vuonna 2014 Isisin vastaiset ilmaiskut, Venäjä ilmaiskuja kaikkia kapinallisia vastaan vuonna 2015.
Ulkovaltojen väliset kiistat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islamia jakava sunnien ja šiiojen riita, ja maailmanpolitiikassa näkyvä tuttu idän ja lännen välinen jännite näkyvät myös Syyriassa.[1][2][3]
Länsimaat vastustivat Assadia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Syyrian sisällissota ja länsimaat
Yhdysvallat ja Euroopan länsimaat vastustivat avoimesti al-Assadin hallitusta sen ihmisoikeusrikkomussyytteiden takia. Yhdysvallat myös pyrki oppositiota tukemalla heikentämään Venäjän ja Iranin vaikutusta Lähi-idässä. al-Assadia vastaan olivat Yhdysvaltain lisäksi Iso-Britannia, Ranska, Saksa, Australia ja Japani. Ranska antoi sodan alussa kapinallisia tukevia lausuntoja[4]. Britannian tiedustelupalvelu antoi Syyrian kapinallisille tietoja[5]
Arabimaat tukivat kapinallisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet sunnalaiset arabivaltiot, muun muassa Saudi-Arabia, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit tukivat julkisesti ja suoraan aseistamalla ja rahoittamalla kapinallisia keväästä 2012 lähtien[6]. Qatar vastusti Syyrian hallitusta, koska tämä esti maasta Turkkiin Syyrian kautta vievän kaasuputken rakentamisen. Arabiliitto salli aseiden viennin Syyrian kapinallisille vuonna 2013. Syyrian väkivaltaisuuksien pelättiin leviävän muualle Lähi-itään[7], ja huhtikuussa 2012 väkivaltaisuudet levisivät Turkin puolelle, kun Syyrian hallitus ja kapinalliset ottivat yhteen Turkin rajalla. Libanonissakin käytiin paikallisia taisteluja elokuussa vuonna 2012[8].
Turkki tuki sunnikapinallisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuussa Syyrian ja Turkin välit kiristyivät entisestään, kun Syyria ampui alas turkkilaisen hävittäjän.[9]. Turkki tuki Syyrian turkmeenikapinallisia. Mutta se vastusti Syyrian kurdeja. Turkki ampui hallitusta tukeneella taistelulennolla olleen venäläisen hävittäjän alas vuonna 2015, koska väitti tämän tunkeutuneen ilmatilaansa. Tämä tulehdutti Venäjän ja Turkin välit.
Venäjä ja Kiina tukivat hallitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkelit: Syyrian sisällissota ja Venäjä ja Venäjän asevoimat Syyrian sisällissodassa
Suurvalloista Assadia ovat tukeneet Venäjä ja Kiina. Molemmat vastustavat mahdollista Yhdysvaltojen kasvavaa vaikutusvaltaa alueella. Koska Venäjällä oli Syyriassa laivastotukikohta, se vastusti epävakautta maassa, Venäjä aloitti syksyllä ilmaiskut kaikkia kapinallisia vastaan. Maa syytti Turkkia Isisin auttamisesta. Venäjä halusi Isisin ja muun terrorismin vastaista rintamaa.
Iran ja Hizbollah tukivat hallitusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shiialainen Iran on tukenut Syyrian hallitusta aseistamalla ja lähettämällä vapaaehtoisia taistelijoita.[10]
Kaikki vastustivat Isis:iä ja Isis vastusti kaikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isis hyökkäsi Irakissa kesällä vallaten siellä laajoja alueita, ja uhaten pirstoa koko maan. Osin Isisin menestys Irakissa perustui Syyriasta tulleisiin taistelijoihin. Vaikka suurvallat ja Lähi-idän valtiot kiistelivätkin Syyrian kohtalosta, ne kaikki vastustivat Isisiä.[11]. Länsimaat alkoivat 2014-2015 hyökätä Isisiä vastaan ilmasta ja erikoisjoukkojen operaatioin. Venäjä aloitti oman hallitusta tukevan ilmaoperaation, joka kohdistui myös Isisiin.
Ulkovaltojen yritykset luoda rauha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Syyrian sisällissodan rauhanvälitysyritykset
Ulkovaltojen yritykset luoda rauha ovat epäonnistuneet toistaiseksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Syyrian konflikti jakaa islamilaista maailmaa Yle Uutiset Ulkomaat 15.8.2012
- ↑ Taistelu Lähi-idän herruudesta (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat, Ajankohtaista, 28.8.2012
- ↑ Syyrian sotaan on sotkeutunut monta valtiota (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin sanomat uutiset ulkomaat 29.12.2013
- ↑ Ranska haluaisi Syyrian oppositiolle aseita Yle uutiset Ulkomaat 15.11.2012
- ↑ Länsimaat auttavat Syyrian kapinallisia tiedustelutiedolla Turun Sanomat 19.8.2012
- ↑ Saudi, Qatari plans to arm Syrian rebels risk overtaking cautious approach favored by U.S. National Security
- ↑ Syyria on Gordionin solmu (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti 29.4.201
- ↑ Syyrian sota uhkaa levitä Libanoniin yle uutiset ulkomaat 24.8.2012
- ↑ Turkki: Syyria ampui hävittäjän alas kansainvälisessä ilmatilassa 24.6.2012. Yle. Viitattu 30.6.2012.
- ↑ Uskonriita panee yhä tappamaan (Arkistoitu – Internet Archive) Satakunnan kansa 14.8.2012
- ↑ Syyrian mutkikas valtapeli – katso grafiikasta liittolaiset ja viholliset