Syylä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syyliä isovarpaassa.

Syylä on pienehkö hyvänlaatuinen, vaaraton kasvain iholla. Hoitamattomina syylät paranevat parissa vuodessa joka toiselta potilaalta. Syylät saattavat uusiutua. Syylät johtuvat papilloomaviruksesta, jonka tartunta aiheuttaa syylän syntymisen. Syylä saattaa esiintyä lähes missä vain, mutta yleensä niitä esiintyy käsissä ja jaloissa. Syylätartunnan saa jossain vaiheessa noin kymmenesosa lapsista.[1]

Syylän suurin haitta on kosmeettinen, mutta joissain alueilla, esimerkiksi jalkapohjissa, ne voivat aiheuttaa myös kipua. Syylältä ei voi erityisesti suojautua. Kukkakaalimaiset ulkonevat syylät eivät ole erityisen arkoja. "Sisäänpäin" kasvavat laakeat syylät puolestaan aiheuttavat kipua erityisesti jalkapohjassa. Syylä voi olla vaarallinen hoitamattomana.lähde?

Toisinaan syylä ilmaantuu kasvojen alueelle, jolloin tehokas hoitomuoto on nestetyppijäädytys.[2]

Hoitotoimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syylän hoito hapolla, esimerkiksi salisyylihapolla. Valkea alue syntyy kohtaan, johon on lisätty happoa.

Syyliä on hoidettu vuosisatoja, ja tapoja on ollut kaikenlaisia. Seuraavassa listaus yleisimmistä hoitometodeista.

  • Konservatiivinen hoito: Jos syylä on kivuton, voidaan käyttää hiomapaperia. Syylä tosin voi levitä entisestään tällä tavalla.
  • Happolaastari: Syyläkohtaan laitetaan happoa, esimerkiksi salisyylihappoa, erittävä apteekista saatava laastari. Laastari vaihdetaan kerran päivässä ja kuollut ihokerros poistetaan laastarin vaihdon yhteydessä. Laastaria ei tule laittaa terveelle iholle syylän ympärillä.[3]
  • Leikkaus: Lääkäri puuduttaa ja irrottaa syylän veitsellä.
  • Polttaminen: Lääkäri puuduttaa alueen ja polttaa syylän pienellä sähkövirralla. Hoito on erityisen tehokas, jos hiiltynyt alue raaputetaan saman tien pois kirurginveitsellä tai luomikauhalla, minkä jälkeen polttamista voidaan jatkaa vielä syvemmälle.
  • Jäädytyshoito: Jäädytyshoito ei jätä ihoon arpia tai muita ei-toivottuja jälkiä paitsi hoidon seurauksena syntyvän, muutaman päivän kuluessa katoavan 2–3 kertaa syylän kokoisen rakkulan. Arvettomuuden takia jäädytystä yleensä käytetäänkin kasvoissa olevien syylien hoitoon. Jäädytyshoidossa syylä jäädytetään esimerkiksi nestetypellä. Ennen jäädytystä hyperkeratoosi eli ihon sarveiskerroksen paksuuntuneisuus ohennetaan niin syvälle kuin se puuduttamatta ja verettömästi onnistuu. Jäädytyshoidon voi suorittaa myös nykyään kotona apteekista ostettavalla pakkauksella. Apteekin hoidoissa lämpötila ei kuitenkaan ole kovin alhainen, ja parempi tulos saavutetaan ihotautihoitajan suorittamalla nestetyppikäsittelyllä.
  • Laserhoito: Syylä voidaan poistaa laserilla. Tämä keino aiheuttaa kuitenkin kipua, joka jatkuu hoidon jälkeen pidempään kuin jäähdytyshoidossa.
  • Retinoidit: Retinoideja kuten tretinoiinia ja asitretiinia käytetään pääasiallisesti litteiden syylien hoitoon. Teho ja toimivuus on kuitenkin heikko, ja käyttökynnys ja hinta ovat korkeita. Retinoideja ei muutenkaan suositella muille kuin steriloiduille henkilöille.
  • Bleomysiini: Bleomysiini on sytotoksinen eli soluja tuhoava antibiootti, jota ennen ruiskutettiin suoraan syyläkudokseen. Kuitenkin tämä käyttötapa aiheutti suonikomplikaatioita, jolloin siirryttiin uuteen tapaan, jossa bleomysiiniliuosta tai -geeliä levitetään ohennetun syylän pinnalle.
  • Simetidiini: Syylien hoidossa on käytetty myös simetidiiniä, joka tehostaa immuunivastetta.
  • Ilmastointiteippi: Joidenkin tutkimusten mukaan hoito ilmastointiteipillä on tehokkaampaa kuin jäädytyshoito. Ilmastointiteippiä käytettäessä teippiä pidetään syylän päällä kuusi päivää, minkä jälkeen syylää liotetaan lämpimässä vedessä ja sen jälkeen se hiotaan. 12 tunnin jälkeen syylän päälle pannaan uusi teippi ja kierrosta jatketaan kaksi kuukautta. Tutkijat pitävät teippiä parempana myös siksi, että se on turvallista ja koska sillä ei ole sivuvaikutuksia.[4] Ilmastointiteippihoidon tehoa lumehoitoon nähden on sittemmin tutkittu hieman isommilla ryhmillä mm. Hollannissa koululaisilla [5], sekä Yhdysvalloissa aikuisilla[6]. Näissä ilmastointiteippihoito oli vain hyvin vähäisesti tai ei lainkaan lumehoitoa tehokkaampaa. Lisäksi koululaistutkimuksessa osa teippihoitoa saaneista lapsista ilmoitti joistain sivuvaikutuksista. Mm. näihin tutkimuksiin ja muihinkin lähteisiin viitaten ilmastointiteipin teho asetettiin kyseenalaiseksi myös Newsmax.com:ssa 2007 maaliskuussa julkaistussa artikkelissa "Study Casts Doubt on Duct Tape Wart Cure" [7].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sairaslapsi.com: Syylät
  2. Syylien hoito
  3. How are warts on the skin removed? Toukokuu 2008. familydoctor.org. Viitattu 14.8.2008. (englanniksi)
  4. The efficacy of duct tape vs cryotherapy in the treatment of verruca vulgaris (the common wart).
  5. Efficacy of duct tape vs placebo in the treatment of verruca vulgaris (warts) in primary school children.
  6. Duct tape for the treatment of common warts in adults: a double-blind randomized controlled trial.
  7. Study Casts Doubt on Duct Tape Wart Cure

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syylät,Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009