Syntymäjärjestys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Syntymäjärjestys tarkoittaa sitä, monesko perheensä lapsi henkilö on. Perheen vanhin lapsi on esikoinen, nuorin kuopus.

Länsimaissa 18 % lapsista on ainoita lapsia.

Syntymäjärjestyksen vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samankokoisissakin perheissä esikoiset ovat keskimäärin aavistuksen älykkäämpiä kuin toiset, saati kolmannet lapset, joskin perhekoon vaikutus on hieman suurempi. Toiset lapset menestyvät urallaan keskimäärin parhaiten.lähde? Erään hypoteesin mukaan mitä enemmän vanhempia veljiä pojalla on, sitä todennäköisemmin hän on homo[1][2]. Tosin kolmas poikakin on vielä 95 %:n todennäköisyydellä hetero.lähde?

Gentin yliopiston tutkimuksessa havaittiin mielenkiintoinen ero siinä, mikä emotivoi perheen ensimmäisiä, toisia tai sitä seuraavia lapsia saavuttamaan tavoitteitaan. Esikoiset käyttivät enemmän vertailukohtana itseään ja halusivat parantaa omaa suoritustaan (”teen paremmin kuin viimeksi”), kun taas perheen toisia lapsia motivoi hyvä suoritus verrattuna muihin (”teen paremmin kuin muut”). Kyse voi olla lapsuuden eroista: toista lasta on ollut luontevaa verrata ensimmäiseen, kun taas esikoiselle ei ole aluksi ollut ulkoista vertailukohtaa. Esikoisten saama jakamaton huomio ja parempi menestys elämässä pätevät myös ainoisiin lapsiin.[3]

Tutkimusten mukaan esikoiset ovat myös tunnollisempia ja vastuullisempia kuin myöhemmin syntyneet. Vastuunkantaminen vaikuttaa helposti esikoisten ammatinvalintaan. Heitä päätyy tyypillisesti esim. opettajiksi ja hoiva-alalle. Esikoisilla on myös taipumus hakeutua esimiestyöhön.[3]

Suurperheissä syntymäjärjestyksen on havaittu liittyvän jopa älykkyyteen. Kun perheessä on 10 lasta, niin pienimmille riittää paljon vähemmän huomiota. Esim. Etelä-Amerikasta on tutkimustietoa, että suurperheissä lasten älykkyystaso on sitä matalampi mitä myöhempänä lapsi on syntymäjärjestyksessä.[3]

Kiisteltyjä syntymäjärjestyksen vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Populaaripsykologiassa väitetään, että ensimmäinen lapsi on tunnollinen konservatiivi, kuopus on sosiaalisesti taitava liberaali jne., mutta eräiden katsausten mukaan nämä tulokset on pääsääntöisesti saatu huonosti kontrolloiduissa tutkimuksissa ja keskimääräiset luonne-erot johtuvatkin esimerkiksi perhekokoeroista – ensimmäinen lapsihan on useammin pienestä perheestä kuin seitsemäs lapsi.

Populaaripsykologiassa väitetään esimerkiksi, että ainoat lapset ovat jonkin verran esikoisten kaltaisia ja esikoiset ovat verbaalisesti lahjakkaita, määrätietoisia, tunnollisia, kurinalaisia, dominoivia, neuroottisia, uskonnollisia, konservatiivisia, vanhempiin orientoituneita ja sisaruksiinsa eniten yhteyttä pitäviä, ekstrovertteja, itsevarmoja, luotettavia ja joustamattomia. Keskimmäiset olisivat kapinallisia, impulsiivisia ja huonompia koulussa. Kuopukset olisivat luovia, sosiaalisia, lämpimiä ja rauhaa rakastavia, vitsailijoita ja auktoriteettien kyseenalaistajia. Lapsi, jonka kaikki vanhemmat sisarukset ovat yli 5 vuotta vanhempia, muistuttaisi esikoista. Eräissä tutkimuksissa on saatu tämänsuuntaisia tuloksia. [4]

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvalloissa ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen. [5]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Dalton Conleyn mukaan syntymäjärjestyksen vaikutuksesta persoonallisuuteen ei ole näyttöä, mutta tuloihin ja moneen muuhun syntymäpainolla ja ensiksi syntymisellä on ennustavuutta, myös identtisillä kaksosilla [viiteartikkelista ei selviä, onko kaksosilla ensiksi syntymisellä syntymäpainosta riippumatonta vaikutusta]. [5]

Judith Rich Harris on arvellut, että populaaripsykologian mainitsemat roolit ehkä tulevat esiin vain lapsuudenperheen ollessa koolla.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blanchard, R. (2001). "Fraternal birth order and the maternal immune hypothesis of male homosexuality." Hormones and Behavior, 40:105-114.
  2. David A. Puts, Cynthia L. Jordan, and S. Marc Breedlove (2006) "O brother, where art thou? The fraternal birth-order effect on male sexual orientation." Proc. Nat. Acad. Sci. USA. 103:10531-10532, Extract
  3. a b c Syntymäjärjestys vaikuttaa työpaikalla, Työpiste-verkkolehti 9.4.2013.
  4. Määrääkö syntymäjärjestys luonteen?, City 8/2010
  5. a b Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]