Synapsidit
Sivulta puuttuu | Synapsidit | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fossiili: Pennsylvania-kausi - Liitukausi | ||||||||||
 |
||||||||||
| Dimetrodonin luuranko | ||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
|
||||||||||
| Lahkot | ||||||||||
| Katso myös | ||||||||||
 Synapsidit Wikispeciesissä |
Synapsidit olivat nisäkästä muistuttavia matelijoita, jotka kehittyivät myöhäisellä kivihiilikaudella 320 miljoonaa vuotta sitten. Synapsidit kuuluvat amniootteihin ja ne ovat yksi amniootien kahdesta päälinjasta. Matelijoista niitä erottaa kallossa oleva reikä silmien takana.
Sisällysluettelo |
Piirteet [muokkaa]
Synapsidien piirteisiin kuului reikä silmien takana johon leuan lihasten uskotaan kiinnittyneen, samankaltainen rakenne kehittyi myös diapsideille, mutta niillä oli yhden reiän sijasta kaksi. Synapsideille kehittyi ensimmäiset erikoistuneet hampaat kuten kulmahampaat ja poskihampaat. Nisäkkäistä poiketen niiden alaleuka ei muodostunut yhdestä luusta vaan useamman pienen luun yhdistelmästä. Kun synapsidit kehittyivät lähemmäksi nisäkkäitä niille kehittyi suulaki joka erotti nenäontelon suusta. Niiden iho ei koostunut suomuista kuten liskoilla vaan ihorauhasista nisäkkäiden tapaan. Joidenkin synapsidien uskotaan olleen tasalämpöisiä, tasalämpöisyydestä on löydetty viitteitä lähinnä synapsidien kehittyneimmistä muodoista kuten kynodonteista.
Evoluutio [muokkaa]
Varhaisimmat tunnetut synapsidit olivat Archaeothyris ja Clepsydrops jotka myöhäisellä kivihiilikaudella ja kuuluivat pelycosaureihin. Pelycosaureista tuli ensimmäinen menestynyt synapsidien ryhmä. Pelycosaurit olivat vaihtolämpöisiä, mutta osalla niistä oli lämmön säätelyyyn tarkoitettuja purjeita selässään. Tunnetuimpia pelycosauruksia oli Dimetrodon. Pelycosaurit olivat hallitsevia maaeläimiä keski-permikaudelle saakka jolloin kehittyneemmät terapsidit syrjäyttivät ne. Viimeiset pelycosaurit hävisivät permikauden lopulla. Terapsidit olivat permikauden suurin ja monimuotoisin eläinryhmä. Niiden koko vaihteli rotan kokoisesta Robertiasta yli tonnin painoiseen Moschopsiin. Vain muutama terapsidilaji selvisi triaskaudelle. Terapsidit alkoivat kuitenkin nopean elpymisen ja uusia lajeja kuten Cynognathus ja Lystrosaurus ilmestyi varhaisella triaskaudella. Terapsidit alkoivat kuitenkin hävitä kilpailussa arkosaureille. Niiden valta-aseman loppu tuli triaskauden joukkotuhossa josta selvisivät vain nisäkkäiden esi-isät, kynodontit.
Luokittelu[1] [muokkaa]
Luokkaan luetaan kuuluvaksi kaksi lahkoa, Pelycosauria ja Therapsida. Fylogeneettisessä mielessä Pelycosauria on itse asiassa parafyleettinen ryhmä, ja Therapsida siitä polveutuva tytärryhmä, mutta käytännön luokittelussa Therapsida on selvyyden vuoksi nostettu omaksi lahkokseen Pelycosaurian rinnalle.
-
- Luokka Synapsida *
- Lahko Pelycosauria *
- Alalahko Caseasauria
- Alalahko Eupelycosauria *
- Heimo Varanopseidae
- Heimo Ophiacodontidae
- Heimo Edaphosauridae
- Heimo Sphenacodontidae *
- Lahko Therapsida *
- Alalahko Biarmosuchia *
- Alalahko Dinocephalia
- Alalahko Anomodontia
- Alalahko Gorgonopsia
- Alalahko Therocephalia
- Alalahko Cynodontia *
- Heimo Probainognathidae
- Heimo Chiniquodontoidea *
- Lahko Pelycosauria *
- Luokka Mammalia
- Luokka Synapsida *
