Amerikkalainen sydänmato
| Amerikkalainen sydänmato | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Sydänmato koiran sydämessä | ||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Dirofilaria immitis Leidy, 1856 |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Amerikkalainen sydänmato Wikispeciesissä |
Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis) on koiran sydämessä loisiva, sydänmatotaudin aiheuttava sukkulamatolaji. Koira saa tartunnan toukkamuotoja sisältävän hyttysen imiessä verta. Koirien lisäksi myös kissat voivat saada tartunnan, mutta se on harvinaisempaa.
Sydänmatotautia on perinteisesti pidetty trooppisten alueiden ongelmana, mutta loiset ovat levinneet yhä pohjoisemmille vyöhykkeille. Euroopassa sydänmatotautia esiintyy erityisesti Välimeren maissa (Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Etelä-Ranskassa). Tautia esiintyy myös muun muassa Australiassa ja Japanissa.
Sydänmato voi täysikasvuisena olla yli 30 cm pitkä. Madot elävät keuhkovaltimossa ja vähäisemmässä määrin myös sydämen oikeassa puoliskossa. Loisen kasvu isäntäeläimen verenkierrossa toukasta täysikasvuiseksi kestää yli puoli vuotta.
Sydänmatotartunta aiheuttaa tyypillisesti sydämen oikean puoliskon laajenemisen ja seinämän paksuuntumisen sekä hengitystieoireita. Lisäksi kroonisen verenkiertohäiriön seurauksena maksa voi vaurioitua. Tartunta voi johtaa myös munuaisvikaan. Osa tartunnoista on oireettomia. Tartunta voi olla vaikea diagnosoida, ja pahimmassa tapauksessa sydänmatotauti johtaa eläimen äkilliseen kuolemaan.
Tartuntaa voidaan ennaltaehkäistä eläinlääkäriltä saatavilla lääkkeillä.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Koirauutiset Seppo Saari: Uskaltaako koiran kanssa matkustaa? – loisriskit ulkomaanmatkoilla, viitattu 30.5.2010.
- Orion Pharma Pyörömadot, viitattu 30.5.2010.
