Sydän (kulttuuri)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sydän

Sydän on monissa kulttuureissa uskottu ihmisen elämänvoiman, hengen tai sielun asuinpaikaksi. Sydäntä on kuvattu erilaisin symbolein, joista tunnetuin (♥) on levinnyt lähes maailmanlaajuiseksi rakkauden symboliksi. Sydän merkitään usein tekstiviesteissä ja muissa merkkipohjaisissa viestinnän muodoissa kirjoittamalla peräkkäin pienempi kuin -merkki ja numeromerkki kolme: <3. Symboli esiintyy myös pelikorteissa yhtenä maatunnuksista, jolloin siitä käytetään nimitystä hertta.

Sydämen symbolin muotoinen mansikkapiirakka.

Sydämen merkitys kansanperinteissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita elimiä ja ruumiinosia on pidetty sielun asuinpaikkoina. Merkittävimmät näistä ovat olleet pää, sydän ja vatsa. Usein sydän on katsottu tunteisiin ja voimiin liittyvien ihmisen henkisten puolten kodiksi. Muita ominaisuuksia on voitu yhdistää muihin ruumiinosiin. Esimerkiksi useat metsästäjä-keräilijäkansat uskovat saaliseläimen sielun kodiksi pään, mutta voimien ja luonteen kodiksi sydämen. Päätä on käsitelty kunnioituksella ja pää on ollut juhlissa kunniapaikalla, jotta eläin palaisi luontoon. Sydän taas on voitu syödä saaliin voimien saamiseksi.

Vielä nykyisinkin puhutaan vertauskuvallisesti päästä järjen kotina ja sydämestä tunteiden kotina. Tunteiden yhdistäminen sydämeen on vaikuttanut monista luonnolliselta, sillä arvokkaimpia tunteita koetaan usein jotakuinkin rintakehän paikkeilla. Pelko taas tuntuu monista enemmän vatsassa. Vaikka päätä on tieteellisissä yhteyksissä jo kauan pidetty kaiken henkisen toiminnan sijaintipaikkana, on aivan viime aikoina on kiinnitetty huomiota vatsasta ja suolistosta löytyneeseen tiheään hermoverkostoon. Joidenkin tutkijoiden mukaan osa tunteista voi sittenkin sijaita vatsassa ja suolistossa, jossa ne tuntuvatkin sijaitsevan, tosin tämä on kiistanalaista.

Sydän varhaisessa filosofiassa ja tieteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydämen symboli ystävänpäivän kortissa vuodelta 1910.

Monet antiikin ajan ja keskiajan tiedemiehet ja filosofit Aristoteles mukaan luettuna ajattelivat ajatusten, tunteiden ja järkeilyn sijaitsevan sydämessä, kieltäen pään ja aivojen osuuden. Stoalaisten mukaan ihmisen sielu sijaitsee sydämessä. Kuitenkin esimerkiksi parantajat ja lääkärit ovat jo varhain tienneet, että pään alueen vammat vahingoittavat henkisiä toimintoja eniten.

Kreikkalainen lääkäri Galenos arveli intohimon sijaitsevan maksassa, ajattelun aivoissa ja tunteiden sydämessä. Hän esitti tämän käsityksen yhdessä todeksi osoittautuneen käsityksensä kanssa siitä, että sydän ylläpitää verenkiertoa. Joidenkin mukaan Galenoksen peruja on ollut myöhempi tunteiden tosiasiallinen tai vertauskuvallinen sijoittaminen sydämeen.

Sydän on lähes yleismaailmallisesti tunnettu rakkauden symboli. Symboli muistuttaa vain etäisesti sydäntä, ihmisen verenkiertoa ylläpitävää sisäelintä. Sydäntä on itse asiassa kuvattu useanlaisilla symboleilla. Nykyisin tunnetuimman sydämen symbolin ei itse asiassa arvella alun perin kuvanneen sydäntä, vaan naisen pakaroita. Symboli on mahdollisesti kreikkalaisperäinen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Scientist gets to the bottom of love Ananova. Viitattu 05.04.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]