Sveitsiläinen keittiö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lautasellinen sveitsiläistä perunaruokaa röstiä.

Sveitsiläinen keittiö perustuu Sveitsin kantonien omaleimaisiin ruokakulttuureihin. Ne ovat syntyneet satojen vuosien aikana paitsi Sveitsin naapurimaiden Saksan, Ranskan ja Italian vaikutuksesta, myös maan maalaiskylien alppiolosuhteiden niukkuudesta. Sveitsiläinen ruokakulttuuri tunnetaan erityisesti maailmankuuluista juustoistaan, varsinkin emmentalista, sekä sveitsiläisestä suklaasta.[1]

Sveitsiläistä juustofondueta.

Sveitsiläisen juuston hyvä maine perustuu Sveitsin luonnonolosuhteisiin, joissa voidaan tuottaa korkealaatuista maitoa, juuston raaka-ainetta: maassa on rehevät alppiniityt, puhdas ja raikas ilma sekä terve eläinkanta. Tunnetuin sveitsiläinen juusto on emmental, jolla uskotaan olevan 2000 vuoden historia. Muita tunnettuja ja suosittuja sveitsiläisiä juustoja ovat appenzeller, gruyère, Schabziger, Tomme, Vacherin ja Tête de Moine.[2] Sveitsiläiset itse syövät lukuisia juustoruokia, joista tunnetuin on fondue. Juustofondue valmistetaan valkoviinistä ja sulatetuista juustoista sekä sitruunamehusta, ja sitä syödään leipäpalan kera. Fonduen juuret ovat Neuchâtelin kantonissa, mutta jokaisella kantonilla on oma tapansa valmistaa sitä.[3] Raclette on toinen sveitsiläinen juustoruoka: siihen on kuulunut juuston lisäksi perinteisesti kuoriperunoita ja etikkakurkkua, mutta nykyisin paljon muutakin.[4]

Sveitsin suosituin perunaruoka on paistettu rösti, johon kuuluu yksinkertaisimmillaan keitetyn ja raastetun perunan lisäksi sipulia, suolaa ja öljyä.[5] Yksi Sveitsin tunnetuimpia liharuokia on mureasta ja rasvaisesta naudanpaistista puristettu, kuivattu ja siivutettu bündner fleisch, jota syödään Sveitsissä suosittuna alkupalana tai välipalana leivän ja voin kanssa.[6] Sveitsin kalavedet ovat runsaat, ja maassa on hyvät kalastusmahdollisuudet.[7]

Sveitsiläiset rakastavat makeisia ja leivonnaisia, etenkin maan saksankielisillä alueilla.[8] Sveitsin suklaa on maailmankuulua, ja sveitsiläisillä on ollut merkittävä osa suklaan historiassa: vuonna 1875 sveitsiläinen Daniel Peter keksi maitosuklaan ja vähän myöhemmin toinen sveitsiläinen Rudolph Lindt keksi puristusmenetelmän, jonka avulla suklaasta saatiin rakenteeltaan nykyisenkaltaisen pehmeää ja helposti käsiteltävää.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Römer, Joachim: Culinaria Makujen Eurooppa. Dominé, André & Römer, Joachim & Ditter, Michael (päätoimittajat). Könemann, 2001 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-5810-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Römer 2001, s. 215–216.
  2. Römer 2001, s. 216.
  3. Römer 2001, s. 218.
  4. Römer 2001, s. 219.
  5. Römer 2001, s. 220.
  6. Römer 2001, s. 224–225.
  7. Römer 2001, s. 222.
  8. Römer 2001, s. 226–227.
  9. Römer 2001, s. 229.
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.