Suvivirsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gotlannissa Visbyn lähellä sijaitseva Hångerin lähde, jonka luona piispa Israel Kolmodin perimätiedon mukaan sai innoituksen Suvivirren kirjoittamiseen.

Jo joutui armas aika eli Suvivirsi (ruots. Den blomstertid nu kommer) on virsikirjassa virsi numero 571. Siinä on kuusi säkeistöä.[1] Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Melodiaa pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä[2] ja virren ruotsinkielinen versio löytyy jo vuoden 1695 ruotsalaisesta virsikirjasta nuotteineen[3], joskin tätä aiemmaksi alkuperäksi on myös arveltu saksalaislähdettä[4]. Ruotsinkielisen sanoitukseen pohjana on arveltu olleen aikasempia maallisia runoja [5].

Virren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.[6] Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena kaikkien mielestä sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.[7][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On otaksuttu, että virren alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä[9]. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”.

Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus jo vuonna 1700[10], ja se oli mukana jo vuoden 1701 virsikirjassa. Suomennosta on uudistettu vuosina 1867 ja 1937.

Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.[9][11][12]

Suvivirren sanoilla Ruotsissa lauletaan Oskar Lindbergin vanhaa virttä Taalainmaalta.lähde?

Nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkoissa suvivirsi lauletaan yleensä juhannuspäivän jumalanpalveluksessa[9]. Virsi on yleinen myös kesän häätilaisuuksissa.

Vuonna 2004 virsikirjan jumalanpalvelusliitteeseen otettiin suvivirren melodiaan tehty toinen sanoitus, joka alkaa sanoin: ”Se tuntee onnen syvän”. Sanat on kirjoittanut Pirjo Vahtola vuonna 2002, ja tekstiä on muokannut Niilo Rauhala vuonna 2003. Laulu on numeroltaan 822 ja kuuluu avioliiton solmimisen osastoon.

Ruotsin nykyinen suvivirsi poikkeaa muutaman nuotin verran suomalaisesta. Erilainen melodia on ensimmäisen säkeen loppunuoteilla.

Helsingin seurakunnat käänsivät Suvivirren Stadin slangiksi keväällä 2011.[13]

Virren sanat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Den blomstertid nu kommer.png

1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt siunaustaan suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks' luopi,
sen kutsuu elohon.

4. Oi Jeesus Kristus jalo
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Sun rakkautes liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.

2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
hyvyyttäs', Jumala,
ihmeitäs' julistaapi
se vuosi vuodelta.

5. Ei vertaistasi sulle,
sä lilja Saaronin.
Suo armos lahjat mulle
ja kaste Siionin.
Kun Henkes virvoituksen
vain sielu saanut on,
keväisen kaunistuksen
se saa kuin Libanon.

3. Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti,
myös eikö Herran kansa
Luojaansa kiittäisi!
Mun sieluni, sä liitä
myös äänes' kuorohon
ja armon Herraa kiitä,
kun laupias hän on.

6. Maan, meren anna kantaa
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa
myös sielun sanassas,
ain armos sille paistaa,
niin on se autuas.

Vanhassa virsikirjassa (1701)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.

Ne nijtyn cuckat corjat
Ja Laiho laxosa
Nijn ylpiät Yrtti tarhat
Puut wehriät werasa
Ne meillen muistuttawat
Suurt hywytt' Jumalan
Jong caick ain nähdä saawat
Juur ymbär Wuoden ain.[14]

Suvivirren sanat Stadin slangilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi 23. toukokuuta 2011 Suvivirren sanat Stadin slangilla. Käännöksen ovat laatineet Mikko Seppälä ja E.J. Kauhanen.[15]

Jo pukkas glaiduu aikaa,
on kesis viimeinkin.
Ja minne vaan kun tsiigaa,
nii hittaa blumsterin.
Ja kaiken uusiks duunaa
noi säteet suulperin.
Ne stadin nyyaks puunaa,
vek stikkaan perperin.

Taas nurtsit vihannoivat
ja hiffaat fogelin.
Puut Pitskun huminoivat,
Valgan ja Ogelin.
Nyt ei sun tarvii snärkkää
tai tinttaa humalaa:
kyl ihmehommat järkkää
toi meidän Jumala.

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä julkisten koulujen on oltava uskonnollisesti puolueettomia. Virren veisaaminen ja sen kuunteleminen on heidän mukaansa itsestään selvästi uskonnon harjoittamista.[16]

Suvilaulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo joutui armas aika -laulusta on tehty myös sanoiltaan ei-uskonnollinen versio. Ehdotuksen Suvilaulun sanoiksi on tehnyt sanoittaja Miiroskari vuonna 2003.[17]

1. Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen,
kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt lämpöänsä suopi
taas säteet auringon,
ne luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.

2. Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
jo lehtiverhossa.
Nyt linnut sinitaivaan
kauniisti visertää,
ja aallon kaarnalaivaan
käy reima tuulispää.

3. Jo joutui armas aika
ja suven ihanuus,
tää vehreys, sen taika
on aina ihan uus.
Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virsi 571: Jo joutui armas aika Evl.fi. Viitattu 29.9.2009.
  2. Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja, luettelo virsisävelmistä, joiden tekijöitä ei tunneta sivulla 800-801, Pieksämäki 1987, ISBN 951-600-716-3
  3. http://runeberg.org/psalmbok/
  4. ”Jo joutui armas aika”, teoksessa Otavan iso musiikkitietosanakirja. 3, Herz–laudes. (Sohlmans musiklexikon.). Helsingissä: Otava, 1978. ISBN 951-1-04553-9.
  5. Palm Anders, Stenström Johan, red (1999). Barnens svenska sångbok. Stockholm: Bonnier. Libris 8345222. ISBN 91-0-057050-8
  6. Rytsä, Paavo: Suvivirsi Ylen Elävä arkisto. Viitattu 29.9.2009.
  7. Suvivirrestä neutraali suvilaulu 28.11.2004. Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.9.2009.
  8. Ollikainen, Marketta: Jo joutui armas aika Vapaa ajattelija. 2/2007. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.9.2009.
  9. a b c Väinölä, Tauno: Virsikirjamme virret. Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-611-2.
  10. Unkuri, Juhana: Lempeän valloituksen kohde (Lyhyet-palsta) Yliopisto. 19/2000. Helsingin yliopisto. Viitattu 29.9.2009.
  11. Laul.l. 2:1
  12. Laul.l. 4:11-15
  13. Suvivirsi lauletaan stadissa slangilla - katso sanat! Iltasanomat.fi. Viitattu 23.5.2011.
  14. Laasonen, Pentti: Suomen kirkon historia 2, s. 223. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16492-5.
  15. Jo joutuu armaampi aika Kirkko ja kaupunki 23.5.2011. Viitattu 26.5.2011.
  16. Lausunto uskonnonvapauskomitean mietinnöstä: yksityiskohtaiset perustelut 6.4.2001. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.9.2009.
  17. Jo joutui armas aika – tasa-arvoisesti kaikille kevätjuhlaan osallistujille! Prometheus-seremoniat Oy. Viitattu 29.9.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: