Suvivirsi

Gotlannissa Visbyn lähellä sijaitseva Hångerin lähde, jonka luona piispa Israel Kolmodin perimätiedon mukaan sai innoituksen Suvivirren kirjoittamiseen.

Jo joutui armas aika eli Suvivirsi (ruots. Den blomstertid nu kommer) on virsikirjassa virsi numero 571. Siinä on kuusi säkeistöä. Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä ”Ruotsissa 1697”. Melodiaa pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä, joskin sitä on arveltu myös saksalaisperäiseksi.

Virren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa. Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena kaikkien mielestä sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.

Historia

Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: ”Israel Kolmodin (?) 1694”.

Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus jo vuonna 1700, ja se oli mukana jo vuoden 1701 virsikirjassa. Suomennosta on uudistettu vuosina 1867 ja 1937.

Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.

Nykyisin

Kirkoissa suvivirsi lauletaan yleensä juhannuspäivän jumalanpalveluksessa. Virsi on yleinen myös kesän häätilaisuuksissa.

Vuonna 2004 virsikirjan jumalanpalvelusliitteeseen otettiin suvivirren melodiaan tehty toinen sanoitus, joka alkaa sanoin: ”Se tuntee onnen syvän”. Sanat on kirjoittanut Pirjo Vahtola vuonna 2002, ja tekstiä on muokannut Niilo Rauhala vuonna 2003. Virsi on numeroltaan 822 ja kuuluu avioliiton solmimisen osastoon.

Ruotsin nykyinen suvivirsi poikkeaa muutaman nuotin verran suomalaisesta. Erilainen melodia on ensimmäisen säkeen loppunuoteilla.

Helsingin seurakunnat käänsivät Suvivirren Stadin slangiksi keväällä 2011.

Virren sanat

1. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks' luopi, sen kutsuu elohon. 4. Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.

2. Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa, puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs', Jumala, ihmeitäs' julistaapi se vuosi vuodelta. 5. Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin. Kun Henkes virvoituksen vain sielu saanut on, keväisen kaunistuksen se saa kuin Libanon.

3. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti, myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni, sä liitä myös äänes' kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. 6. Maan, meren anna kantaa runsaasti lahjojas, tarpeemme meille antaa sun siunauksestas. Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas, ain armos sille paistaa, niin on se autuas.

Vanhassa virsikirjassa (1701)

Jo joutu armas aica Ja Suwi suloinen Joll caunist caiken paican Caunista cuckainen. Nyt armas Auring meitä Taas lähte lähemmäx Hän kuolleet hauto heitä Jäll teke eläwäx.

Ne nijtyn cuckat corjat Ja Laiho laxosa Nijn ylpiät Yrtti tarhat Puut wehriät werasa Ne meillen muistuttawat Suurt hywytt' Jumalan Jong caick ain nähdä saawat Juur ymbär Wuoden ain.

Suvivirren sanat Stadin slangilla

Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi 23. toukokuuta 2011 Suvivirren sanat Stadin slangilla. Käännöksen ovat laatineet Mikko Seppälä ja E.J. Kauhanen.

Jo pukkas glaiduu aikaa, on kesis viimeinkin. Ja minne vaan kun tsiigaa, nii hittaa blumsterin. Ja kaiken uusiks duunaa noi säteet suulperin. Ne stadin nyyaks puunaa, vek stikkaan perperin.

Taas nurtsit vihannoivat ja hiffaat fogelin. Puut Pitskun huminoivat, Valgan ja Ogelin. Nyt ei sun tarvii snärkkää tai tinttaa humalaa: kyl ihmehommat järkkää toi meidän Jumala.

Arvostelua

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä julkisten koulujen on oltava uskonnollisesti puolueettomia. Virren veisaaminen ja sen kuunteleminen on heidän mukaansa itsestään selvästi pakotettua uskonnon harjoittamista.

Suvilaulu

Jo joutui armas aika -laulusta on tehty myös sanoiltaan ei-uskonnollinen versio. Ehdotuksen Suvilaulun sanoiksi on tehnyt sanoittaja Miiroskari vuonna 2003.

1. Jo joutui armas aika ja suvi suloinen, kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt lämpöänsä suopi taas säteet auringon, ne luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

2. Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa, puut metsän huminoivat jo lehtiverhossa. Nyt linnut sinitaivaan kauniisti visertää, ja aallon kaarnalaivaan käy reima tuulispää.

3. Jo joutui armas aika ja suven ihanuus, tää vehreys, sen taika on aina ihan uus. Se vuosi vuoden jälkeen mun valtahansa saa, oot vehmastoista kaunein, sä kesäöiden maa!

Aiheesta muualla

• Virsi 571: Jo joutui armas aika. Suomen evankelis-luterilainen kirkko.
• Suvivirsi Ylen Elävässä arkistossa.
• Suvivirrestä neutraali suvilaulu. Uskonnonvapaus.fi.
• Suvivirsi kitaralla.
• Tero Kartastenpää: Suvivirren uusi versio on Suvilaulu. Helsingin sanomat 1.6.2011.
• Jan Ahonen: Pop-tähti sanoitti Suvivirren uuteen uskoon. Kotimaa24 1.6.2011.
• HS: Opetusministerin mielestä suvivirsi sopii kouluihin. Kotimaa24 17.7.2011.