Suukko (makeinen)

Suukko on tanskalainen ympäri maailmaa eri nimillä tunnettu makeinen. Tanskassa 1800-luvulla kehitettyä makeista on kutsuttu nimellä flødeboller eli ’kermapulla’. Makeista on kutsuttu myös nimellä negerkys, josta suomalainen nimi neekerinsuukko on tullut. Nimitys crembo/krembo makeiselle on tullut Israelista, jossa makeista kutsuttiin alun perin eurooppalaiseen tapaan nimellä roš kuši eli ’neekerin pää’. Myöhemmin nimityksestä luovuttiin ja siirryttiin käyttämään nimitystä krembo. Krembo on yhdistelmä heprean kielen sanoista krem (kerma) ja bo (sisällä). Krembossa on pyöreän keksin päällä munavaahtoa, joka on kuorrutettu ohuesti suklaalla. Makeinen on kääritty alumiinifolioon. Israelissa tätä herkkua syödään vain talvisaikaan mutta runsain määrin.

Suukot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa makeista valmistaa nykyisin Brunberg. Alkujaan makeista valmistivat muutkin (esimerkiksi Hellas nimellä Neekerin suudelma 1920-luvulla), mutta Brunberg aloitti sen teollisen tuotannon Porvoossa vuonna 1951. Pysyviä makuja on kolme: mansikka, vanilja ja mokka. Lisäksi kausittain saatavilla olevia tai olleita makuja ovat ainakin talvisuukko (puolukka-karpalo), kevätsuukko (sitruuna-lime), tropical (ananas-banaani-passion-persikka), banaani sekä toffee.^[1]

Suomessa makeista on kutsuttu neekerinsuukoksi tai -pusuksi vanhempaa perua olevan saksankielisen nimityksen, Negerkuß, mukaan. Nimi muutettiin vuonna 2001 Brunbergin suukoksi, vaikka suukon nimen vaihtamisesta saatu palaute oli ollut Brunbergin toimitusjohtajan Tom Brunbergin mukaan ”lähes sataprosenttisesti vastustavaa”.^[2] Samalla muutettiin pakkauksen kuvaa neutraalimmaksi: karikatyyrin tapaan kuvattujen mustaihoisten hahmojen huulia pienennettiin ja kaislahame muuttui kankaiseksi. Myös Saksassa makeisen nimitys on muutettu suklaasuukoksi (saks. Schokokuß). Maaliskuussa 2020 Brunberg ilmoitti, että suuteleva pariskunta poistuu pakkauksista kesään mennessä. Tilalle tulee piirretty kuva Porvoon kaupungista.^[3]