Superruoka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Goji-marjoja markkinoidaan usein superruokana.

Superruoka (engl. superfood) on markkinointitermi, jota yleensä käytetään kuvaamaan ruokaa, joka on poikkeuksellisen ravinnetiheää. Superruoat ovat yleensä tavallisen ruoan ja lääkinnällisempien yrttien välimaastoon asettuvia, luonnonmukaisesti tuotettuja ruokia, joilla on vahva kulttuurihistoria ja poikkeuksellisen korkea sekä monipuolinen ravinnepitoisuus. Superruoka sisältää luonnon raaka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mm. mineraaleja, vitamiineja ja antioksididantteja.[1]

Superfood ei tarkoita mitään tiettyjä, "sertifikoituja ruoka-aineita", vaan markkinointitermillä viitataan yleensä poikkeuksellisen ravinnerikkaisiin ruokiin, jotka markkinoija itse määrittelee. Useimmat kuitenkin listaavat termin alle vain koko planeettamme ravinnerikkaimmat ruoat, joita ovat mm. spirulina, chlorella, kasviplanktoni, mustikka, puolukka, maca, raaka kaakao, nokkonen, goji-marja, aloe vera, noni, emomaito ja mehiläisten siitepöly

EU:n alueella on kiellettyä markkinoida ruokaa terveysväittämin ilman tarkkaa ja hyväksyttyä selostusta ruuan terveysvaikutuksista.[2][3]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikekemian professori Marina Heinosen mukaan superruokia puolustellaan näennäistieteellisillä "tutkimuksilla", mutta tieteellisissä tutkimuksissa terveyshyötyjä ei ole juurikaan löytynyt. [4]

Termin "superruoka" käytölle ei yleensäkään ole tieteellisiä perusteita. [5]

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni osa maahantuoduista superruoista on ollut laadultaan virallisten säädösten vastaisia. Tyypillisiä ongelmia ovat puutteelliset merkinnät, mutta muutamien tuotteiden kohdalla myös esimerkiksi liialliset torjunta-ainejäämät ja mikrobit.

Professori Heinonen pitää kyseenalaisena, onko ulkomailla tuotettuja superruokia turvallista tarjota lapsille. [4]

Ravintotieteilijä Catherine Collinsin mukaan käsite "superruoka" on parhaimmillaan merkityksetön ja pahimmillaan haitallinen. [6]

Vaaroilta, kuten maahantuotujen GOJI:en säteilyjäämät voidaan kumminkin välttyä kasvattamalla niitä itse tai ostamalla kotimaassa kasvatettuja GOJI-marjoja. GOJI on suomessa tunnettu nimellä susimarja mutta sitä ei ole juurikaan ymmärretty käyttää kuin koristekasvina.

Perinteiset terveysruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Heinosen mukaan goji-marjoissa ei ole mitään, mitä ei saisi mustikoista, ja myös porkkana on gojia terveellisempää, vaikka todellisuudessa goji-marjat sisältävät tietenkin laajan skaalan omia uniikkeja kasviravinteita, kuten käytännössä kaikki muutkin marjat. Goji-marjat sisältävät esimerkiksi äärimmäisen korkeita pitoisuuksia zeaksantiinia, jonka puutoksesta suuri osa länsimaalaisista kärsii mm. lisääntyneen näyttöpäätetyön seurauksena. Goji-marjat sisältävät myös selkeästi porkkanoita enemmän muita, yleisesti tunnetumpia karotenoideja, kuten beetakaroteenia. Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan myös perinteiset runsaskuituiset ruoat kuten kaurapuuro ja hernekeitto käyvät "superfoodista". [5]

Brittitutkijat korostavat, että on ihan yhtä terveellistä syödä vaikkapa omenia ja appelsiineja kuin kalliita superruokia. [6]

Marjojen terveellisyydelle on vankat tieteelliset todisteet. [7]

Ravintoaine vai ruoka-aine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittitutkijat korostavat, ettei pidä tutkia yhtä ravintoainetta kerrallaan vaan kokonaisvaikutusta terveyteen. Esimerkiksi (mm. porkkanasta saatava) beetakaroteeni ruoasta saatuna ehkäisee syöpiä mutta eristettynä (pillereistä) muun ruoan lisukkeena saatuna lisää niitä. [6]

Superfruit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superfruit on superruoka-sanan alakäsite, jolla viitataan hedelmiin ja marjoihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2430
  2. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Superfoodia+kehutaan+estoitta+netiss%C3%A4+%E2%80%93+EU-asetuksia+uhmaten/1135258078596
  3. http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/6252390.stm
  4. a b Evita 4/2011. Helsingin yliopiston elintarvikekemian professori Marina Heinonen artikkelissa superruoista
  5. a b MUSTIKKA PÄIHITTÄÄ GOJIN, Sirkku Aalto, Jälkimaku, Jyväskylän Yliopisto (luettu 25.5.2011)
  6. a b c Amelia Hill: Forget superfoods, you can't beat an apple a day 2007-05-13. The Observer.
  7. Berry fruits: compositional elements, biochemical activities, and the impact of their intake on human health, performance, and disease, Navindra P Seeram, Journal of agricultural and food chemistry. 03/2008; 56(3):627-9. DOI: 10.1021/jf071988k

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]