Superruoka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Goji-marjoja markkinoidaan usein superruokana.

Superruoka (engl. superfood) on markkinointitermi, jota yleensä käytetään kuvaamaan ruokaa tai ruoka-ainetta, joka on poikkeuksellisen ravinnetiheää. Superruoat ovat yleensä tavallisen ruoan ja lääkinnällisempien yrttien välimaastoon asettuvia, luonnonmukaisesti tuotettuja tai luonnosta kerättyjä ruokia, joilla on vahva kulttuurihistoria ja poikkeuksellisen korkea sekä monipuolinen ravinnepitoisuus. Superruoka sisältää luonnon raaka-aineita, jotka ovat varastoineet itseensä mm. mineraaleja, vitamiineja ja antioksididantteja.[1]

Superfood ei tarkoita mitään tiettyjä, "sertifikoituja ruoka-aineita", vaan markkinointitermillä viitataan yleensä poikkeuksellisen ravinnerikkaisiin ruokiin, jotka markkinoija itse määrittelee. Monet kuitenkin listaavat termin alle vain koko planeettamme ravinnerikkaimmat ruoat, joita ovat mm. spirulina, chlorella, AFA-levä, kasviplanktoni eli fytoplanktoni, maca, raaka kaakao, goji-marja, hampunsiemenet, kookostuotteet, aloe vera, hunaja, emomaito eli kuningatarhyytelö (royal jelly) ja mehiläisten siitepöly.[2] Muita usein superruokina markkinoituja ruokia ovat acai-marja, camu camu -marja, inkamarja, chia-siemenet, viherjauheet, kelp-levä, monet pähkinälajit sekä noni. Suomalaisina superruokina on markkinoitu mm. seuraavia: mustikka, puolukka, karpalo, tyrni, nokkonen, männyn siitepöly ja pakurikääpä

EU:n alueella on kiellettyä markkinoida ruokaa terveysväittämin ilman tarkkaa ja hyväksyttyä selostusta ruuan terveysvaikutuksista.[3][4]

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikekemian professori Marina Heinosen mukaan superruokia puolustellaan näennäistieteellisillä "tutkimuksilla", mutta tieteellisissä tutkimuksissa terveyshyötyjä ei ole juurikaan löytynyt.[5]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Iris Erlundin mielestä termin "superruoka" käytölle ei ole tieteellisiä perusteita.[6]

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieni osa maahantuoduista superruoista on ollut laadultaan virallisten säädösten vastaisia. Tyypillisiä ongelmia ovat puutteelliset merkinnät, mutta muutamien tuotteiden kohdalla myös esimerkiksi liialliset torjunta-ainejäämät ja mikrobit.

Professori Marina Heinonen pitää kyseenalaisena, onko ulkomailla tuotettuja superruokia turvallista tarjota lapsille.[5]

Ravintotieteilijä Catherine Collinsin mukaan käsite "superruoka" on parhaimmillaan merkityksetön ja pahimmillaan haitallinen. [7]

Vaaroilta, kuten maahantuotujen GOJI:en säteilyjäämät voidaan kumminkin välttyä kasvattamalla niitä itse tai ostamalla kotimaassa kasvatettuja GOJI-marjoja. GOJI on suomessa tunnettu nimellä susimarja mutta sitä ei ole juurikaan ymmärretty käyttää kuin koristekasvina.

Perinteiset terveysruoat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Marina Heinosen mukaan goji-marjoissa ei ole mitään, mitä ei saisi mustikoista, ja myös porkkana on hänen mukaansa gojia terveellisempää, vaikka todellisuudessa goji-marjat sisältävät tietenkin laajan skaalan omia uniikkeja kasviravinteita, kuten käytännössä kaikki muutkin marjat. Erikoistutkija Iris Erlundin mukaan myös perinteiset runsaskuituiset ruoat kuten kaurapuuro ja hernekeitto käyvät "superfoodista". [6]

Brittitutkijat korostavat, että on ihan yhtä terveellistä syödä vaikkapa omenia ja appelsiineja kuin kalliita superruokia. [7]

Marjojen terveellisyydelle on vankat tieteelliset todisteet. [8]

Ravintoaine vai ruoka-aine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittitutkijat korostavat, ettei pidä tutkia yhtä ravintoainetta kerrallaan vaan kokonaisvaikutusta terveyteen. Esimerkiksi (mm. porkkanasta saatava) beetakaroteeni ruoasta saatuna ehkäisee syöpiä mutta eristettynä (pillereistä) muun ruoan lisukkeena saatuna lisää niitä. [7]

Superfruit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Superfruit on superruoka-sanan alakäsite, jolla viitataan hedelmiin ja marjoihin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2430
  2. Wolfe, David: Superfoods. Berkeley, Kalifornia: North Atlantic Books, 2009.
  3. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Superfoodia+kehutaan+estoitta+netiss%C3%A4+%E2%80%93+EU-asetuksia+uhmaten/1135258078596
  4. http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/6252390.stm
  5. a b Evita 4/2011. Helsingin yliopiston elintarvikekemian professori Marina Heinonen artikkelissa superruoista
  6. a b MUSTIKKA PÄIHITTÄÄ GOJIN, Sirkku Aalto, Jälkimaku, Jyväskylän Yliopisto (luettu 25.5.2011)
  7. a b c Amelia Hill: Forget superfoods, you can't beat an apple a day 2007-05-13. The Observer.
  8. Berry fruits: compositional elements, biochemical activities, and the impact of their intake on human health, performance, and disease, Navindra P Seeram, Journal of agricultural and food chemistry. 03/2008; 56(3):627-9. DOI: 10.1021/jf071988k

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]