Uskonpuhdistus Ruotsissa
Sivulta puuttuu Uskonpuhdistus (tai joskus reformaatio) lähti liikkeelle Saksasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa. Ruotsin luterilaisuuden vakiinnutti vuonna 1593 pidetty Upsalan kokous.
Uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkon taloudellista asemaa heikennettiin. Tämä ja Ruotsin irrottautuminen Kalmarin unionista johti Ruotsin kulttuurilliseen eristymiseen muusta Euroopasta. Uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti Ruotsissa alettiin tehdä kansankielistä kirjallisuutta. Molemmille valtakunnan kielille, ruotsiksi ja suureksi osaksi suomeksi, tehtiin raamatunkäännökset. Muutakin kirjallisuutta julkaistiin sekä ruotsiksi että suomeksi.[1]
Uskonpuhdistus ei Ruotsissa ollut Tukholmaa lukuunottamatta suosittu liike, vaan se johdettiin ylhäältä. Uskonpuhdistus vahvisti kuninkaan valtaa.[2]
Uskonpuhdistus Suomessa [muokkaa]
Suomessa reformaation keskushenkilö oli Mikael Agricola.
Renessanssiajan paavit Aleksanteri VI, Julius II ja Leo X eivät olleet kiinnostuneita niinkään kristinuskosta vaan rahasta sekä vallasta ja anekauppa kuvaakin tilannetta. 31. lokakuuta 1517 Augustinolaismunkki Luther kirjoitti tuttavilleen ja muutamille piispoille huolestuneen kirjeen anekaupan epäkohdista. Kirje sisälsi liitteenä 95 teesiä anekaupasta ja aneilla luvatusta armosta aneiden ostajille. Vuoden 1517 aikana teesejä painettiin ja levitettiin useissa saksalaisissa kaupungeissa. Teeseissä ilmaistu anekaupan ja aneiden edustaman armo-opin arvostelu sai kannatusta kansan, oppineiden ja ruhtinaiden keskuudessa. Kun uskonpuhdistus käynnistyi ja levisi ympäri Eurooppaa, se ei ollut enää Lutherin itsensä hallinnassa. Reformaatio levisi myös Suomeen, jossa sen toteutti kuningas Kustaa Vaasa vuodesta 1527. Esimerkkinä Kuusiston linnan Kustaa Vaasa käski purkaa vuonna 1528. Reformaatio tarjosi kuninkaalle mahdollisuuden ottaa kirkko hallintaansa ja ryöstää sen runsas omaisuus kruunulle.
Ilmeisesti ensimmäinen uskonpuhdistuksen julistaja oli Pietari Särkilahti. Varsinaisesti uskonpuhdistuksen laittoi käyntiin Wittenbergistä valmistunut pappispolvi, joka oli lähtenyt opiskelemaan 1530-luvulla. Tähän pappissukupolveen kuuluivat muun muassa Suomen uskonpuhdistuksen keskeisimmät hahmot Mikael Agricola ja Paavali Juusteen. Uskonpuhdistuksen keskeisimpiä periaatteita oli kristinuskon opettaminen kansan kielellä ja näin Mikael Agricola loi kirjoitetun suomen kielen – Agricolaa kutsutaan suomen kielen isäksi. Kansankielisen jumalanpalveluksen käyttöönotosta on Suomessa vain Paavali Juustenin muistitietoa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Klinge, Matti: Katsaus Suomen historiaan, s. 31. Otava, 2001. ISBN 951-1-17299-9.
- ↑ Nelson, Lynn H.: The Reformation in Germany and Scandinavia The World Wide Web Virtual Library. Serge Noiret. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Uskonpuhdistus Suomessa (Verkkoveräjä)
