Suomen kirkon pappisliitto
Suomen kirkon pappisliitto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien ammattijärjestö. Pappisliitto muodostaa yhdessä Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen teologiliiton kanssa AKI-liitot ry -järjestön. Yhdistysten hallinto ja toiminta on nivottu yhteen. AKIn toimisto hoitaa jäsenliittojensa palkka- ja palvelussuhde-edunvalvonnan sekä ulkosuhteet. Jäsenliitot vastaavat ammattiin ja koulutukseen liittyvistä asioista.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kirkon pappisliitto perustettiin 14. tammikuuta 1918. Liiton tehtäväksi nähtiin papiston kaikinpuolinen tukeminen ja ammatissa auttaminen. Alusta alkaen koulutus ja koulutuksellinen toiminta ovat olleet liitossa tärkeitä. Pappisliitto on menneinä vuosina kantanut kirkossa päävastuun muun muassa papiston täydennyskoulutuksesta.
Koulutusperinnettä vaalitaan vieläkin, kun liitto järjestää muun muassa ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja sekä joka toinen vuosi valtakunnalliset Papiston päivät.
Vuonna 1951 johtokunta päätti ilmoittaa Pappisliiton Akavan jäseneksi. Seuraavaan uuteen vaiheeseen liitto tuli vuonna 1975, jolloin kirkkoomme perustettiin neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä. Pappisliitto on edustanut pappeja, lehtoreita ja teologian opiskelijoita sopimusneuvotteluissa. Liitto on pyrkinyt vaikuttamaan kirkon ja yhteiskunnan lainsäädäntöön siten, että papiston asema säilyy vakaana.
Vuonna 2001 Diakoniatyöntekijöiden liitto, Suomen Kanttori-urkuriliitto ja Suomen kirkon pappisliitto perustivat yhdessä kattojärjestön Akavan kirkolliset ammattiliitot (AKI). Vuonna 2005 yhteistyötä tiivistettiin, mutta Diakoniatyöntekijöiden liitto jättäytyi silloin pois AKI-yhteistyöstä. Vuonna 2012 kattojärjestön nimeksi tuli Kirkon akateemiset AKI r.y. ja siihen kuuluvat edelleen Pappisliitto ja Kanttori-urkuriliitto sekä vuonna 2017 perustettu Suomen teologiliitto. Liitot tekevät työtä yhteisessä toimistossa neuvottelu- ja sopimusasioissa. Perusliittojen rooli on kantaa huolta ammatillisista asioista. [1]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kirkon pappisliiton varsinaiset jäsenet valitsevat joka neljäs vuosi 23-jäsenisen valtuuston. Valtuustot kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Pappisliiton valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa ja valitsee muun muassa liiton puheenjohtajan ja hallituksen.
Päätösten toimeenpanosta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän jäsentä, yksi jokaisesta hiippakunnasta. Varsinaisista jäsenistä kuusi toimii myös AKIn hallituksen jäseninä. Lisäksi hallitus asettaa vuosittain toimikuntia ja työryhmiä toimintansa tueksi. [2]
Liiton puheenjohtaja on Suomen Lähetysseuran palvelupäällikkö, pastori Janne Keränen. Valinnan teki Pappisliiton valtuusto kokouksessaan 16.11.2020.
Jäsenistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja lehtori. Teologian maisteri voi liittyä liiton maisterijäseneksi, teologian kandidaatti kandidaattijäseneksi ja teologian opiskelija opiskelijajäseneksi hallituksen erikseen päättämien perusteiden mukaisesti. Valtuuston kokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniajäseneksi liiton toiminnassa ansioituneen jäsenen.
Pappisliitossa on jäseniä noin 4 000, joista työelämässä mukanaolevia on noin 2 250. Opiskelijajäseniä on yli 800 ja eläkeläisjäseniä lähes 800. Lisäksi liitossa on lähes 200 ulkomailla tai työelämän ulkopuolella olevaa jäsentä.
Ammattikunnan järjestäytymisaste on korkea, sillä Pappisliittoon kuuluu mm. seurakuntatyössä olevista papeista noin 80 %.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Papiston päivät (Arkistoitu – Internet Archive)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Akiliitot: Pappisliiton historia akiliitot.fi.
- ↑ Akiliitot: Pappisliiton hallinto akiliitot.fi.
- ↑ Akiliitot: Pappisliiton työelämäjäsenet akiliitot.fi.