Suomen kirkkohistoriallinen seura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen kirkkohistoriallinen seura ry – Finska kyrkohistoriska samfundet rf
Perustettu 1891
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 670 (2009)
Sihteeri Antti Luoma
Puheenjohtaja Sini Mikkola
Aiheesta muualla
Sivusto

Suomen kirkkohistoriallinen seura (SKHS) – Finska kyrkohistoriska samfundet (FKHS) on kirkkohistorian alan tieteellinen seura, joka järjestää esitelmätilaisuuksia ja julkaisee oman alansa tutkimusta. Seura on muun muassa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja kirkkohistorian kansainvälisen kattojärjestön CIHEC:n jäsen.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuralla on kaksi julkaisusarjaa. Toimitusten sarjassa on julkaistu itsenäisiä kirkkohistoriallisia tutkimuksia vuodesta 1895. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirjaa taas on julkaistu vuodesta 1911. Vuosikirjaa edelsi vuosina 1892–1910 aikakauskirja Suomen kirkkohistoriallisen seuran pöytäkirjat liitteineen – Finska kyrkohistoriska samfundets protokoll och meddelanden.[1] Julkaisusarjojen ulkopuolella seuran hankkeena on syntynyt Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus toimitti verkkohakuteokseksi vuonna 2011.

Seuran ensimmäinen puheenjohtaja Herman Råbergh.

Seura järjestää kuukausittain esitelmätilaisuuksia yliopiston lukukausien aikana sekä vuosittaisen kevätretken. Vuodesta 2001 lähtien seura on järjestänyt noin joka toinen vuosi Kirkkohistorian päivän, johon seuran jäsenet kokoontuvat vaihtuvan teeman ympärille linkittyvän keskustelun merkeissä. Aiheina Kirkkohistorian päivässä ovat tähän mennessä olleet Kirkko ja 1960-luku (2001), Kirkko ja keskiaika (2003), Baltian kirkkohistoria (2005), Sukupuoli ja uskonto 1800–1900-luvulla (2006), Arkkipiispa Martti Simojoki (1908–1999) 100 vuotta (2008), Verkostot historiassa (2010), Yksilö ja kristinuskon historia (2013), Ekumenia yhteiskunnan peilinä (2015) sekä Historia, yhteiskunta ja tutkimusetiikka (2021).[2] Seuran vuosijuhla on vuodesta 1898 lähtien järjestetty Pyhän Henrikin päivänä 19. tammikuuta.[3] Vuoden 2009 lopussa seuralla oli 670 jäsentä, joiden joukossa oli 11 kunniajäsentä.[4]

Seuran syntyvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus kirkkohistoriallisesta seurasta virisi papiston keskuudessa 1880-luvun loppupuolella, jolloin luterilainen kirkko oli voimakkaan arvostelun kohteena. Papisto halusi puolustaa kirkkoa, ajaa kirkollisia uudistuspyrkimyksiä ja toteuttaa fennomaanista ohjelmaa kirkon piirissä. Yksityisissä pappeinkokouksissa valmisteltiin kahden erillisen seuran perustamista, ja vuonna 1889 tehtiin Kuopion pappeinkokouksessa päätös Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran perustamisesta. Senaatti vahvisti seurojen säännöt vuonna 1891.[3]

Suomen kirkkohistoriallisen seuran ensimmäisessä johtokunnassa toimi puheenjohtajana professori Herman Råbergh ja sihteerinä pastori Adolf Neovius. Muut jäsenet olivat Helsingin lääninvankilan saarnaaja pastori Elis Bergroth, käytännöllisen teologian professori Otto Immanuel Colliander, Uudenkaupungin kirkkoherra rovasti Johan Antero Cederberg, Jyväskylän seminaarin johtaja professori Karl Gabriel Leinberg ja Hämeenlinnan lyseon uskonnonlehtori Johan Samuel Pajula. Paitsi papistoa seuran johtohenkilöissä oli teologisen tiedekunnan ja koululaitoksen edustajia.[3]

Puheenjohtajat ja sihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puheenjohtajat (esimiehet)[3][5][6] Vuodet
professori, sittemmin piispa Herman Råbergh 1892–1920
professori, sittemmin piispa Jaakko Gummerus 1920–1933
professori Martti Ruuth 1933–1957
professori Aarno Maliniemi 1958–1961
professori Kauko Pirinen 1962–1968
professori Martti Parvio 1969–1984
professori Pentti Laasonen 1985–1987
professori Eino Murtorinne 1988–1990
professori Simo Heininen 1991–1999
dosentti Kyllikki Tiensuu 2000–2006
dosentti Mikko Ketola 2007–2013
professori Tuija Laine 2014
dosentti André Swanström 2015–2019
dosentti Juha Meriläinen 2020–2023
dosentti Sini Mikkola 2024–

Sihteerit[3][5] Vuodet
Adolf Neovius 1892–1901
Jaakko Gummerus 1901–1919
(Kaarlo Österbladh) (1905, 1910)
Martti Ruuth 1920–1933
Ilmari Salonen (Salomies) 1933–1943
Martti Ruutu 1943–1944
Aarne Turkka 1944–1947
Aaro Siljamäki 1948–1957
Kauko Pirinen 1958–1961
Martti Parvio 1962–1968
Eino Murtorinne 1969–1971
Pentti Lempiäinen 1972–1973
Esko Koskenvesa 1974–1984
Markku Heikkilä 1985–1988
Hannu Mustakallio 1989–2002
Mikko Ketola 2003–2006
Jaakko Olavi Antila 2007–2008
Jenni Krapu 2009–2010
Juha Meriläinen 2010–2012
Sini Mikkola 2012–2014
Sanna Supponen 2015–2017
Anna Ruokamo 2017–2018
Olli Saukko 2018–2020
Antti Luoma 2020–

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mustakallio, Hannu: Suomen kirkkohistoriallisen seuran julkaisut 1895–1991, s. 26–30. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1992.
  2. Kirkkohistorian päivä Suomen kirkkohistoriallinen seura. Viitattu 22.3.2024.
  3. a b c d e Mustakallio, Hannu: Suomen kirkkohistoriallinen seura – Finska kyrkohistoriska samfundet ry skhs.fi. Arkistoitu 13.6.2007. Viitattu 13.1.2014.
  4. Meriläinen, Juha: Kertomus Suomen kirkkohistoriallisen seuran toiminnasta vuonna 2009. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja, 2010, nro 100, s. 216. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.
  5. a b Seuran organisaatio – SKHS skhs.fi. Viitattu 22.3.2024.
  6. Historia Suomen kirkkohistoriallinen seura. Viitattu 22.3.2024.