Suomen Demokratian Pioneerien Liitto

Wikipedia
Ohjattu sivulta Suomen demokratian pioneerien liitto
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (SDPL) perustettiin vuonna 1945 vastaamaan kansandemokraattisen liikkeen varhaisnuorisotyöstä. Pioneereiksi kutsutut SDPL:n lapsijäsenet opettelivat leikin kautta työväenliikkeen liikkeen arvoja, solidaarisuutta ja kansainvälisyyttä. SDPL:n puheenjohtaja on Jarna Koskela.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SDPL:n perustamiskokous pidettiin 3. kesäkuuta 1945 Helsingin työväentalossa. Periaateohjelman sisältö muodostui seuraavaksi:

Liiton tehtävänä on varhaisnuorison kasvattaminen demokraattisessa, kansanvaltaisessa hengessä. Se vastustaa kaikkea fasistista ja kiihkoisänmaallista henkeä kasvatuksessa, sen sijaan se opettaa lapset työskentelemään demokratian ja edistyksen puolesta, oikean isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden hengessä.
Ensimmäisessä liittokokouksessa hyväksyttiin kymmenen pioneerien ohjetta

1 Pioneerin sanaan voi aina luottaa.
2 Ole vaatimaton, mutta tarmokas.
3 Opiskele aina ja kaikkialla.
4 Älä masennu vaikeuksien ja vastusten edessä.
5 Ole kohtelias, avulias ja kurinalainen.
6 Älä pelkää vastuuta.

7 Tutustu tovereittesi mielipiteisiin, sillä pioneeri ei ainoastaan opeta, vaan myös oppii tovereiltaan.
8 Seuraa yhteiskunnallista elämää ja toimi kansan etujen puolesta.
9 Suojele ja rakasta järjestöäsi.
10 Säilytä järjestösi maine tahrattomana ja ole sille uskollinen.

Pioneeritoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pioneerit tutustuivat Suomen työväenliikkeen historiaan ja keskeisiin hahmoihin. Yleinen tavoite oli lasten sitouttaminen työväenliikkeen perinteisiin. Pioneerileireillä ja -kerhoissa leikittiin, askarreltiin ja laulettiin, mutta myös tutustuttiin leikin kautta muun muassa Kuuban vallankumoukseen.

1970-luvulla SDPL jakaantui aikuisten johtajiensa riitelyn seurauksena kahtia ja käytännössä oli olemassa kaksi SDPL:ää, joilla oli omat lehdet ja omat järjestöt. Enimmillään Pioneeriliitolla oli jäseniä 1950-luvulla, noin 40 000.

»Osa ihmisistä katsoi, että Pioneeriliiton oli pysyttävä edelleenkin tiukasti luokkaperustaisena ja kasvatettava puolueelle jäseniä. Enemmistö taas halusi korostaa liiton asemaa lasten oikeuksien puolustajana»

ex-puheenjohtaja Marjo Katajisto kertoo.[1]

1970-luvulla pelkkä vilkaisu vihreään pioneeripaitaan paljasti, kumpaan leiriin sen kantaja kuului. Jos paita oli trikoota ja siinä oli yksi tasku, lapsen vanhemmat olivat maltillisia kommunisteja - jos paita oli kankainen ja kaksitaskuinen, lapsukainen oli todennäköisesti äärikommunistikodista. Kahtiajako oli Pioneeriliitossa sopimaton puheenaihe, kuten moni muukin asia."[2] Laulaja Niko Ahvonen kiteyttää kokemuksiaan pioneereista seuraavasti:

»Hölmöltähän se näin jälkeenpäin tietysti tuntuu, että tulisilmäiset ohjaajat yrittivät syöttää pennuille jotain oppia. Pääasiassa sitä vaan riehuttiin kavereiden kanssa kerholla ja leireillä ja oli hiton hauskaa»

[3]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sittemmin Pioneeriliitosta tuli puolueisiin sitoutumaton järjestö, mutta se toimii tiiviissä yhteistyössä Vasemmistoliiton kanssa. Pioneerileirejä järjestetään edelleen, ja paikallistoiminta on vilkasta erilaisten kerhojen muodossa. Jäseniä liitossa arvioidaan olevan noin 25 000. SDPL:n tavoitteita ovat lasten oikeuksien puolesta toimiminen, rauhankasvatus, kansainvälisyyskasvatus sekä demokratian puolesta toimiminen. Vuonna 2013 liitolle myönnettiin avustuksena opetus- ja kulttuuriministeriön jakamaa tukea 340 000 euroa.[4]


SDPL:n lehtiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]