S-ryhmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
S-ryhmä

S-ryhmän logo.svg
Yritysmuoto Osuuskunta
Perustettu 1904
Avainhenkilöt Kuisma Niemelä, pääjohtaja
Kotipaikka Helsinki, Suomi
Toimiala Kauppa
Liikevaihto Nousua 9 045 milj. euroa (2010) [1]
Liikevoitto Nousua 264 milj. euroa (2010) [1]
Henkilökuntaa 9 406 (31.12.2010) [1] yhteensä 42 142 (2011) [2]
Kotisivu http://www.s-kanava.fi/web/s/ajankohtaista

S-ryhmä (ruots. S-gruppen) on Suomen ainoa osuuskaupparyhmä. Se käsittää 20 itsenäistä alueellista Osuuskauppaa ja näiden omistaman Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) tytäryhtiöineen. Lisäksi S-ryhmään kuuluu 8 paikallista osuuskauppaa.[3] Osuuskauppojen jäsenet eli asiakasomistajat omistavat osuuskaupat. S-ryhmän toiminta-ajatuksena on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajilleen.

SOK:n ja sen tytäryhtiöiden muodostama konserni on nimeltään SOK-yhtymä. S-ryhmän pääkonttori eli Ässäkeskus sijaitsee Helsingin Vallilassa.

S-ryhmän vähittäismyynti oli vuonna 2008 arvoltaan 11,8 miljardia euroa ja asiakasomistajien lukumäärä noin 1,8 miljoonaa.[4] S-ryhmän osuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli samana vuonna 42,4 prosenttia, kun sen suurimman kilpailijan K-ryhmän osuus oli 33,7 prosenttia.[5]

S-ryhmä omistaa myös oman sähköyhtiön, jonka tarkoituksena on sijoittaa sähköntuotantoon ja sitä kautta saada halvempaa sähköä toimipaikkojen käyttöön: S-voima on mukana muun muassa uudessa Fennovoiman ydinvoimala-hankkeessa sekä tuulivoimaa tuottavassa Tuuliwatti Oy:ssä. S-ryhmän tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä puolet toimipaikkojen käyttämästä energiasta saadaan S-voiman kautta.

Sisällysluettelo

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta [muokkaa]

S-ryhmän ylintä päätösvaltaa käyttää Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) osuuskunnan kokous, jossa edustettuina ovat kaikki osuuskaupat.

SOK:n päätöksistä vastaavat hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneuvoston tehtävänä on vastata S-ryhmän toimintaa koskevista yhteistoimintaperiaatteista ja pitkän tähtäyksen suunnitelmista. Hallitus edustaa osuuskuntaa ja huolehtii muun muassa sen hallinnosta. Hallituksen puheenjohtajana toimii osuuskunnan pääjohtaja, filosofian maisteri Kuisma Niemelä (huhtikuusta 2010). Hallintoneuvoston puheenjohtajana on Otto Mikkonen.

Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto (SOKL) on perustettu vuonna 1984 jatkamaan vuonna 1904 muodostetun Yleisen Osuuskauppojen Liiton (YOL) toimintaa. Se keskittyy toiminnassaan S-ryhmän toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision kehittämiseen ja tarkasteluun sekä analysoi, nostaa esille ja esittää osuustoiminnallisten periaatteiden ja arvojen toteuttamiseen liittyviä linjauksia ja näkemyksiä S-ryhmän eri päättäville elimille ja valvoo niiden käytännön toteuttamista. Liiketoiminnan johtamiseen ja päätöksentekoon liitto ei osallistu. SOKL on S-ryhmän edustaja kansainvälisessä osuustoiminnassa, erityisesti Kansainvälisessä Osuustoimintaliitossa (ICA) ja Euroopan Kuluttajaosuuskuntien Yhteisössä (EuroCoop). SOKL:n käytännön toiminnasta vastaa SOK Kentän ohjaus -yksikkö. Liitolla ei ole omia toimihenkilöitä. Liiton jäseninä ovat kaikki osuuskaupat ja SOK.

Ryhmän toimialat [muokkaa]

Toimialat ovat päivittäistavarakauppa, käyttötavarakauppa, polttonestekauppa, matkailu- ja ravitsemiskauppa, autokauppa sekä maatalouskauppa. Lisäksi S-ryhmään kuuluvat hankinnan ja logistiikan organisaatiot Inex Partners Oy, Meira Nova Oy ja North European Oil Trade Oy. S-ryhmän omistukseen vuonna 2005 siirtynyt Suomen Spar on lopettanut toimintansa. Asiakkailleen myöntämänsä S-Bonusjärjestelmän osalta ryhmä toimii yhteistyössä useiden siihen kuulumattomien yritysten kanssa.

Historiaa [muokkaa]

Pääartikkeli: osuuskauppa

SOK perustettiin hoitamaan osuuskauppojen yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta 1904. Sivukonttorien, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi. Osuuskauppa-aatetta on levittänyt vuodesta 1905 lähtien Yhteishyvä-lehti.

Suomen osuuskauppatoiminta oli jakautuneena kahteen ryhmään lähes kahdeksan vuosikymmenen ajan, kun jäsenkunnaltaan lähinnä kaupunkien työväestöstä koostuneet osuuskaupat erosivat YOL:stä 1916 muodostaen edistysmielisen osuuskauppaliikkeen ja perustaen keskuskaupakseen Suomen Osuustukkukaupan (OTK) 1917. YOL:ssä ja SOK:ssa pysyneiden osuuskauppojen katsottiin olevan pellervolainen osuuskauppaliike. Sen ensimmäinen Sokos-tavaratalo avattiin Helsingissä 1952.

Rakennemuutoksen seurauksena SOK luopui omasta teollisuudesta ja syntyi nykyinen, pääosin alueellisiin osuuskauppoihin perustuva verkosto, josta SOK-yhtymän kanssa muodostui S-ryhmä 1984.

Vuonna 1992 SOKL ja SOK ja sekä Eka-yhtymä (ent. OTK) ja Elanto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL). Samassa yhteydessä SOK erosi Pellervo-Seurasta ja nimitys pellervolainen osuuskauppaliike siirtyi historiaan. KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.[6]

S-ryhmän asema on vahvistunut 2000-luvulla ja sillä on nykyään selvästi johtava markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa.[5] Myös polttoainekaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla sillä on nykyään merkittävä asema.[7] S-ryhmä on kerännyt arvostelua kaavoitusasioissa ja elintarvikkeiden hinnanmuodostukseen liittyen. Esimerkiksi tammikuussa 2010 Suomen Elintarviketyöläisten Liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen arvosteli sitä voimakkaasti.[7]

S-Pankki [muokkaa]

Pääartikkeli: S-Pankki

Kehittääkseen rahoituspalvelujaan SOK perusti säästökassojen toiminnan jatkajaksi S-Pankin.

Osuuskauppa S-ryhmässä [muokkaa]

S-ryhmän "lippulaiva", Sokos-tavaratalo Helsingissä

S-ryhmän osuuskaupat ovat yhtiömuodoltaan osuuskuntia. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet (asiakasomistajat). Jäsenet voivat äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa joka neljäs vuosi valittavaan edustajistoon. Edustajisto valitsee hallintoneuvoston, joka päättää osuuskaupan toiminnan peruslinjoista ja valitsee sille hallituksen.

S-ryhmään kuuluu 20 alueellista ja 8 paikallista Osuuskauppaa.[3] Kukin alue- ja paikallisosuuskauppa on itsenäinen yritys, jolla on oma hallinto. Paikallisosuuskaupat ovat alueosuuskauppoja pienempiä osuuskauppoja.

Alueosuuskaupat [muokkaa]

S-Bonusjärjestelmään kuuluva paikallisosuuskauppa [muokkaa]

  • Lappajärven Osuuskauppa

S-Bonusjärjestelmään kuulumattomat paikallisosuuskaupat [muokkaa]

  • Bergö Andelshandel
  • Brändö Andelshandel
  • Haapasaaren Osuuskauppa
  • Kumlinge Andelshandel
  • Petsmo Handelslag
  • Småbönders Handelslag
  • Sottunga Andelshandel

S-ryhmän ketjut ja yksittäiset toimipisteet [muokkaa]

S-ryhmän bonusyhteistyökumppanit [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c S-ryhmän tulos parani maltillisesti S-ryhmä. Viitattu 17.2.2011.
  2. ↑ Avainluvut: S-ryhmä S-ryhmä. Viitattu 27.3.2012.
  3. ↑ a b Osuuskaupat - S-kanava
  4. ↑ S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi 8 prosenttia viime vuonna S-kanava
  5. ↑ a b Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2007 Lehdistötiedote, A. C. Nielsen Finland Oy
  6. ↑ Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liitto Yhdistysnetti, Yhdistysrekisteri, Patentti- ja rekisterihallitus
  7. ↑ a b Sakari Nupponen: S-ryhmän ylivalta pelottaa Taloussanomat.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta S-ryhmä.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=S-ryhmä&oldid=13242341