Maanpuolustuskorkeakoulu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Suomen Kadettikoulu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulun joukko-osastotunnus
Perustettu 1993
Tyyppi julkinen
Rehtori kenraalimajuri Mika Kalliomaa
Henkilökunta 250
Opiskelijoita 850 (tutkinto-opiskelijat)
1 000–1 300 (muut kurssit)
Sijainti Helsinki, Suomi
Kampus Santahamina
Sivusto maanpuolustuskorkeakoulu.fi

Maanpuolustuskorkeakoulu (lyh. MPKK,[1] ruots. Försvarshögskolan) on Helsingissä sijaitseva Suomen puolustusvoimiin kuuluva sotatieteellinen korkeakoulu, joka tarjoaa sotatieteellistä koulutusta kandidaatista tohtoriin. Korkeakoulu on Puolustusvoimain komentajan alainen, ja sitä johtaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori. Heinäkuusta 2021 alkaen rehtorina on toiminut kenraalimajuri Mika Kalliomaa.[2]

Koulun tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta. Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerit opiskelevat Maanpuolustuskorkeakoulussa. Puolustusvoimauudistuksen myötä MPKK:n toimipisteet sijaitsevat Helsingin Santahaminassa lukuun ottamatta maanpuolustuskursseja sekä Sotamuseota, joka sijaitsee Suomenlinnassa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu oli Georg Magnus Sprengtportenin perustama kadettikoulua vastannut Haapaniemen sotakoulu, joka toimi Kuopiossa vuonna 1780 ja Rantasalmella vuosina 1781–1819.

Suomen kadettikoulu toimi Haminassa (Haminan kadettikoulu) ja koulutti upseereita Venäjän keisarikunnan tarpeisiin. Se lakkautettiin 24. heinäkuuta 1903[3] erinäisten ensimmäisen sortokauden aikana annettujen käskyjen vaikutuksesta.

Itsenäistymisen jälkeen Suomen upseerikoulutus jakautui aina vuoteen 1992 asti kolmeen kouluun: peruskoulutuksen antaneeseen Kadettikouluun (lyhenne KADK,[1] perustettu 1919), yleisesikuntaupseerin koulutuksen antaneeseen Sotakorkeakouluun (perustettu 1924) ja esiupseeri- sekä jatkokoulutusta antaneeseen Taistelukouluun (perustettu 1927). Kaikki nämä koulut yhdistettiin vuoden 1993 alusta Maanpuolustuskorkeakouluksi, yhdeksi suureksi korkeakoulutason upseerikoulutusta antavaksi oppilaitokseksi.

Maanpuolustuskorkeakoulun historia Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013 ensimmäisiltä 20 vuodelta julkaistiin lukuvuoden avajaisissa 5. syyskuuta 2013.[4]

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sotilasarvo rehtori vuodet
Kenraalimajuri Antero Karvinen (s. 1934) 1993–1994
Kontra-amiraali Esko Illi (s. 1945) 1994–1996
Kenraalimajuri Seppo Tanskanen (s. 1941) 1997–2001
Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen (s. 1944) 2001–2004
Kenraalimajuri Pertti Salminen (s. 1954) 2004–2009
Kenraalimajuri Vesa Tynkkynen (s. 1954) 2009–2013
Kontra-amiraali Veijo Taipalus (s. 1958) 2013–2015
Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki (s. 1960) 2016–2018
Kenraalimajuri Jari Kallio (s. 1961) 2018–2021
Kenraalimajuri Mika Kalliomaa (s. 1966) 2021–

Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulun lippu.

Pääsyvaatimuksena Maanpuolustuskorkeakouluun on muun muassa yleinen korkeakoulukelpoisuus. Upseerin virkaan johtaviin opintoihin otettavalta vaaditaan muun muassa suoritettua reservin upseerin koulutusta. Myös aliupseerikoulutuksen saaneet voivat hakea, mutta heidän tulee suorittaa ennen opintojen alkua täydentävä joukkueenjohtajakurssi, jotta he voivat ottaa opintopaikan vastaan.

Nykyään koulu jakautuu tutkinto-osastoihin ja ainelaitoksiin. Tutkinto-osastot ovat Kadettikoulu, Maisteriosasto ja Jatkotutkinto-osasto. Kadettikoulu vastaa upseerien peruskoulutuksesta. Maisteriosasto maisterikurssien koulutuksesta ja Jatkotutkinto-osasto esiupseerikurssien, yleisesikuntakurssien sekä tohtorikoulutettavien kouluttamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulussa siirryttiin vuonna 2006 uuteen Bolognan prosessin mukaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Korkeakouluun hyväksytyt saavat maisterin tutkinnon opinto-oikeuden. Alempi korkeakoulututkinto sotatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) suoritetaan kolmessa vuodessa ja ylempi korkeakoulututkinto sotatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä) suoritetaan kahdessa vuodessa. Tutkinnot jakautuvat maasotalinjalle, merisotalinjalle, ilmasotalinjalle sekä lentoupseerin koulutusohjelmaan, jotka jakautuvat edelleen opintosuuntiin. Maanpuolustuskorkeakoulun lisäksi opintoja suoritetaan eri puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.[5] Sotatieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija nimitetään määräaikaiseen Puolustusvoimien virkasuhteeseen tai vakituiseen Rajavartiolaitoksen virkasuhteeseen luutnanttina.

Palveltuaan neljä vuotta (2020 alkaen viisi vuotta) nuoremman upseerin virassa luutnanttina Puolustusvoimien upseerit komennetaan ja Rajavartiolaitoksen upseerit voivat hakea suorittamaan sotatieteiden maisteritutkinnon. Noin kuusikymmentä prosenttia Rajavartiolaitoksen upseereista koulutetaan sotatieteiden maisteriksi. Valmistuttuaan sotatieteiden maistereiksi Puolustusvoimien upseerit nimitetään vakituiseen nuoremman upseerin virkaan. Lentoupseerit suorittavat maisterikoulutuksen kuuden vuoden mittaisena koulutuksena työelämän ohessa ja valmistuvat maistereiksi samaan aikaan kuin oman kadettikurssinsa muut opiskelijat. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi opiskella myös sotatieteiden maisteritutkinnon (120 op) viranomaisyhteistyön koulutusohjelmassa. Siviilitaustaiset henkilöt voivat hakea viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan erillishaun kautta.

Jatkotutkinto-osastolla voidaan suorittaa esiupseeri- ja yleisesikuntaupseerikurssit sekä sotatieteiden tohtorin tutkinto. Noin kymmenen palvelusvuoden jälkeen upseeri voi hakea yleensä kapteenin tai kapteeniluutnantin sotilasarvossa kaksivuotiselle yleisesikuntaupseerikurssille (140 opintopistettä). Yleisesikuntakurssille voi hakea enintään kaksi kertaa, ja noin kolmasosa sotatieteiden maistereista koulutetaan yleisesikuntaupseereiksi. Yleisesikuntaupseerin tutkinto on rinnastettavissa lisensiaatin tutkintoon, ja se on edellytys Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen everstin ja kenraalin virkoihin. Yleisesikuntaupseerikurssilta valmistuvat upseerit nimetään esiupseerin virkaan ja ylennetään majuriksi tai komentajakapteeniksi.

Ne upseerit, jotka eivät hae yleisesikuntaupseerikurssille tai saavuta pääsykokeissa opinto-oikeutta yleisesikuntaupseerikurssille, komennetaan noin viidentoista palvelusvuoden jälkeen noin puolen vuoden mittaiselle esiupseerikurssille (33 opintopistettä). Noin kahden vuoden päästä esiupseerikurssilta valmistumisen jälkeen upseerit ylennetään majureiksi tai komentajakapteeneiksi ja nimetään esiupseerin virkaan.

Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustushallinnon alainen yliopisto, ja se rinnastetaan muihin yliopistoihin. Myönnetyt tutkinnot ovat alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja tai tieteellisiä jatkotutkintoja nimensä mukaisesti.

Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat upseerit sijoittuvat puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Upseerit työskentelevät kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä.

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa:

Ainelaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ainelaitokset vastaavat omien aineidensa tutkimuksesta ja opetuksesta. Niihin kuuluvat

  • Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos (JOSPEL)
  • Sotataidon laitos (SOTATL)
  • Sotatekniikan laitos (STEKNL)

Puolustushaarakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aselaji- ja toimialakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlasali.

Maanpuolustuskorkeakoulussa tehdään sotatieteellistä tutkimusta. Sotatieteet on laaja käsite ja monialainen kokonaisuus, jota sitovat yhteen sodat, kriisit ja niihin liittyvät turvallisuusuhat sekä pyrkimykset näiden ehkäisemiseen. Tämän päivän maailmassa sotatieteiden on kyettävä ymmärtämään sotilaallista turvallisuutta ja puolustusta laaja-alaisesta turvallisuusviitekehyksestä.

Maanpuolustuskorkeakoulussa harjoitettavan tutkimuksen tehtävänä on kehittää sotatieteitä sekä palvella Puolustusvoimille laissa asetettuja kolmea päätehtävää:

  • maanpuolustus
  • viranomaisyhteistyö
  • kansainvälinen kriisinhallinta.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat ovat[6]

Tutkimusjohtajana toimii professori Hannu H. Kari.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MPKK:n organisaatioon kuuluvat ainelaitosten lisäksi

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto sijaitsee Santahamina-talossa, se on kaikille avoin. Vierailijoiden tulee osoittaa portilla henkilöllisyytensä, ja muiden kuin Suomen kansalaisten tulee tämän lisäksi ilmoittaa vierailustaan etukäteen. Kurssikirjasto palvelee kirjaston toisessa kerroksessa vain opiskelijoita ja henkilökuntaa.[7] Kirjastojen Taisto-kirjaluettelo on vapaasti selattavissa.

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisee kattavasti tieteellistä tutkimusta eri julkaisusarjoissa. Uusimmat julkaisut löytyvät Maanpuolustuskorkeakoulun verkkosivuilta. Ajantasaisin verkkojulkaisujen lista löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun käyttämästä Doria-julkaisuarkistosta.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 18.5.2021.
  2. Pukkila, Tapio: Porin prikaatin komentaja on valittu Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi Yle Uutiset. 26.2.2021. Viitattu 27.6.2022.
  3. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 134. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  4. Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta – Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013.[vanhentunut linkki] Julkaistu 5.9.2013.
  5. a b c Valintaopas 2015 Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 12.2.2015.
  6. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalat.[vanhentunut linkki]
  7. Palvelut – Kirjasto Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 29.4.2015. [vanhentunut linkki]
  8. Doria.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maanpuolustuskorkeakoulu.