Suomalaisten nimien kirjainasu ukrainankielisessä tekstissä
Suomalaisten nimien kirjainasu ukrainankielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta.
Taulukossa on esitetty kirjainten ja kirjainyhdistelmien ukrainankieliset vastaavuudet siinä muodossa, kuin ne on esitetty Jura Zubin Suomi–ukraina-sanakirjan (Helsingin yliopisto, 2012) liitteessä.
Sanakirjan mukaan tämä translitterointikaava on laadittu ko. kirjaa varten, "eikä tekijöiden tiedossa ole aiempaa kattavaa kaavaa. Kaavan laadinnassa on pohjana käytetty suomi–venäjä-translitterointikaavaa, joka on julkaistu Kielikellossa №10 (1977). Ukrainan kielen osalta kaava pohjautuu ukrainan kielen vuoden 2007 oikeinkirjoitussäännöstöön."
Transkriptiotaulukko käsittää suomalaisten nimien ohella myös Suomessa esiintyvän ruotsinkielisen nimistön kirjoittamisen ukrainan kielessä käytettävin kyrillisin aakkosin. "Kaavaa ei ole tarkoitettu Ruotsissa esiintyvien nimien translitterointiin."
"Kaava on tarkoitettu käytettäväksi kaikessa ukrainankielisessä tiedonvälityksessä (mm. yksityishenkilöiden välinen viestintä, sanoma- ja aikakauslehdet, televisio, kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus)."
| Kirjain tai kirjainyhdistelmä | Vastine ukrainassa | Käyttö ja huomautukset | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| a | а | Muulloin kuin j:n jäljessä (ks. ja) | Anna=Анна, Alava=Алава, Aulanko=Ауланко/Авланко |
| Vanhoissa -ia-päätteisissä etunimissä loppu-a merkitään я:lla | Maria=Марія, Sofia=Софія, Sylvia=Сілвія/Сільвія | ||
| aa | аа | Aarne=Аарне, Aalto=Аалто, Aavasaksa=Аавасакса, Koillismaa=Койллісмаа | |
| ai | ай | Aili=Айлі, Kaitila=Кайтіла, Aitolahti=Айтолагті | |
| au | ау | Ennen vokaalia | Lauerma=Лауерма |
| au | ау/ав | Muissa tapauksissa | Aulanko=Ауланко/Авланко |
| b | б | Birgitta=Бірґітта, Backman=Бакман, Borgå=Борґо | |
| c | к | a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa | Carita=Каріта, Eric=Ерік, Agricola=Аґрікола, Cleve=Клеве |
| с | e, i, y:n edellä | Alice=Алісе, Cederberg=Седерберґ | |
| ц | Tässä nimessä | Fabricius=Фабріціус | |
| ch | к | a, o, u:n ja konsonantin edellä | Christer=Крістер, Zacharias=Сакаріас, Chorell=Корелл(ь) |
| ч | e, i, y:n edellä | Chydenius=Чюденіус | |
| ш | Näissä nimissä | Charlotta=Шарлотта, Charpentier=Шарпантьє | |
| ck | к | Sanan sisällä vokaalin ja toisen konsonantin välissä sekä sanan lopussa konsonantin jäljessä | Backman=Бакман, Barck=Барк, Räckhals=Рекгалс |
| кк | Sanan sisällä vokaalien välissä sekä sanan lopussa vokaalin jäljessä | Backas=Баккас, Rydbeck=Рюдбекк, Stackelberg=Стаккельберґ | |
| d | д | Daniel=Даніель, Doris=Дуріс, Davidson=Давідсон, Drumsö=Друмсе | |
| dju | ю | Ruots. sanan alussa | Djurle=Юрле, Djupsjö=Юпше |
| e | е | Muulloin kuin j:n jäljessä (ks. je) | Elina=Еліна, Erkko=Еркко, Lauerma=Лауерма, Raento=Раенто, Espoo=Еспоо, Kokemäenjoki=Кокемяенйокі, Terttu=Тертту, Vieno=Віено, Helle=Гелле, Sievänen=Сіевянен, Kievi=Кіеві, Veteli=Ветелі |
| ee | ее | Muulloin kuin j:n jäljessä (ks. jee) | Eero=Ееро, Eerikäinen=Еерікяйнен, Eetula=Еетула, Leena=Леена, Teemu=Теему, Veera=Веера, Kitee=Кітее, Seetrimäki=Сеетрімякі |
| ei | ей | Eino=Ейно, Eikkala=Ейккала, Eistilä=Ейстіля,
Veikko=Вейкко, Heikkonen=Гейкконен, Heinola=Гейнола | |
| eu/ey | еу/ев | Eurola=Еурола/Еврола, Eura=Еура/Евра, Teuvo=Теуво/Тевво, Peuranen=Пеуранен/Певранен | |
| eä | ея | Pyöreälä=Пюереяля | |
| f | ф | Fredrik=Фредрік, Finnilä=Фінніля, Fiskars=Фіскарс | |
| g | ґ | a, o, u:n ja konsonantin edellä sekä sanan lopussa | Gabriel=Ґабріель, Gunnar=Ґуннар, Agricola=Аґрікола, Gardberg=Ґардберґ, Grankulla=Ґранкулла |
| ge | є | Ruots., yl. 1. tavussa | Gestrin=Єстрін |
| ger | яр | Ruots., yl. 1. tavussa | Gerda=Ярда |
| gi | ї | Ruots., yl. 1. tavussa | Ginman=Їнман |
| gy | ю | Ruots., yl. 1. tavussa | Gylden=Юлден/Юльден |
| gä | є | Ruots., yl. 1. tavussa | Gädda=Єдда |
| gär | яр | Ruots., yl. 1. tavussa | Gärkman=Яркман |
| gö | є | Ruots., yl. 1. tavussa | Göran=Єран, Göta=Єта |
| göö | єе | Ruots., yl. 1. tavussa | Göös=Єес |
| h | г | Lukuun ottamatta sananalkuisia hja- ja hjö-yhtymiä | Heikki=Гейккі, Haahtela=Гаагтела, Hamina=Гаміна, Vihti=Вігті |
| Ukrainankielisissä teksteissä käytetään usein suomen h:n vastineena х-kirjainta. Sen käyttöä voidaan pitää venäjän vaikutuksena, eikä se ole suositeltavaa, sillä х:lla merkittävä äänne poikkeaa runsaasti suomen h:lla merkittävästä äänteestä, kun taas ukrainan г:lla merkittävä äänne on hyvin lähellä suomen h:lla merkittävää äännettä. | |||
| hja | я | Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä | Hjalmar=Яльмар |
| hjö | є | Ruots., sanan alussa, esim. tässä nimessä | Hjördis=Єрдіс |
| i | і | Muulloin kuin j:n jäljessä (ks. ji) | Ilmari=Ілмарі/Ільмарі, Itkonen=Ітконен, Inari=Інарі |
| Katso lisäksi i:n translitterointia koskevasta ns. yhdeksän kirjaimen säännöstä tämän taulukon lopusta. | |||
| й | Diftongin ja pitkän i:n jälkiosana: ks. ai, ei, ii, oi, ui, yi, äi, öi | ||
| ie | іе | Vieno=Віено, Lievonen=Ліевонен, Ylivieska=Юлівіеска | |
| ii | ій/іі | Muulloin kuin j:n jäljessä (ks. jii) | Iivo=Ійво/Ііво, Liisa=Лійса/Лііса, Siitonen=Сійтонен/Сіітонен, Iisalmi=Ійсалмі/Іісалмі, Yli-Ii=Юлі-Ій/Юлі-Іі |
| iu | іу | Ennen vokaalia | Kiuaskallio=Кіуаскалліо |
| Vierasperäisissä nimissä (i:n ja u:n välillä on tavuraja) | Chydenius=Чюденіус, Fabricius=Фабріціус, Salonius=Салоніус | ||
| іу / ів | Muissa tapauksissa | Lius=Ліус/Лівс | |
| iä | ія | Muulloin kuin j:n jäljessä (jiä > vrt. ji) | Äikiä=Ейкія/Яйкія, Kälviä=Кяльвія |
| iö | іе | Päiviö=Пяйвіе, Köyliö=Кеуліе/Кевліе | |
| j | Katso alla olevia yhtymiä j + vokaali | ||
| ja | я | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jalo=Яло, Seija=Сейя, Jalava=Ялава, Kajanti=Каянті, Jalasjärvi=Ялас’ярві |
| ’я | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Lahja=Лаг’я, Pohjala=Пог’яла, Pohjanmaa=Пог’янмаа, Tarja=Тар’я | |
| ья | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Viljakkala=Вільяккала, Katja=Катья, Ronja=Ронья | |
| jaa | яа | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jaakko=Яакко, Jaatinen=Яатінен, Jaakkima=Яаккіма |
| ’яа, ьяа | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. ja | ||
| je | є | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jermu=Єрму, Jeskanen=Єсканен, Jepua=Єпуа, Töijensalo=Тейєнсало |
| ’є | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Purjesaari=Пур’єсаарі | |
| ье | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Veljesmaa=Вельєсмаа | |
| jee | єе | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jeesiöjoki=Єесіейокі |
| ’єе, ьєе | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. je | ||
| ji | ї | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jirva=Їрва, Jirssi=Їрссі, Pikkujietajoki=Піккуїетайокі |
| ’ї | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | ||
| ьї | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Poljinsuo= Польїнсуо | |
| jii | їй/їі | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jiirva=Їйрва/Їірва |
| ’їй, ьїй / ’їі, ьїі | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. ji | ||
| jo | йо | Jorma=Йорма, Keijo=Кеййо, Joki=Йокі, Joensuu=Йоенсуу, Puijo=Пуййо, Viljo=Вільйо, Ahjopalo=Агйопало, Porvoonjoki=Порвоонйокі | |
| joo | йоо | Joonas=Йоонас, Kajoonsaari=Кайоонсаарі, Majoola=Майоола | |
| ju | ю | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Juho=Юго, Maiju=Майю, Junnila=Юнніла, Lajunen=Лаюнен, Mujujärvi=Муюярві |
| ’ю | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Karjula=Кар’юла | |
| ью | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Kulju=Кулью, Kiljunen=Кільюнен | |
| juu | юу/юв | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Juuso=Юусо/Ювсо, Juupajärvi=Юупаярві/Ювпаярві |
| ’юу, ьюу / ’юв, ьюв | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. ju | ||
| jy | ю | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jyrki=Юркі, Jylhä=Юл(ь)гя, Jyväskylä=Ювяскюля |
| ’ю | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Ärjylä=Ер’юля/Яр’юля | |
| ью | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Öljymäki=Ельюмякі | |
| jyy | юу/юв | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jyykeä=Юукея/Ювкея, Jyysjärvi=Юус’ярві/Ювс’ярві |
| ’юу, ьюу / ’юв, ьюв | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. jy | ||
| jä | я | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Järvinen=Ярвінен, Poijärvi=Пойярві, Suojärvi=Суоярві |
| ’я | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Suonsyrjä=Суонсюр’я | |
| Yhdyssanan osien rajalla konsonantin jäljessä, paitsi jos edellä olevan konsonantin translitterointi tuo mukanaan ь:n | Jyysjärvi=Юус’ярві/Ювс’ярві, Kilpisjärvi=Кіл(ь)піс’ярві/Кіл(ь)піс’ярві | ||
| ья | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Pöljä=Пелья | |
| Yhdyssanan osien rajalla, jos edellä olevan konsonantin translitterointi tuo mukanaan ь:n | Vieljärvi=Віельярві | ||
| jää | яа | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jääski=Яаскі |
| Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. jä | |||
| jö | є | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jöns=Єнс, Jöröjukka=Єреюкка |
| ’є | Sanan sisällä konsonanttien b, f, g, h, k, m, p, r, v jäljessä | Yrjö=Юр’є | |
| ьє | Sanan sisällä konsonanttien d, l, n, s, t jäljessä, ei kuitenkaan kahta ь peräkkäin | Lötjönen=Летьєнен, Pöljönen=Пельєнен | |
| jöö | єе | Sanan alussa ja vokaalin jäljessä | Jöökki=Єеккі, Äijöö=Ейєе/Яйєе |
| ’єе, ьєе | Sanan sisällä konsonantin jäljessä vrt. jö | ||
| k | к | Kauko=Кауко/Кавко, Kalske=Калске, Kotka=Котка | |
| k, kj | ч | Ruots., e, i, y, ä, ö:n edellä | Kersten=Черстен, Kellberg/Kjellberg=Челльберґ |
| kk | кк | Orvokki=Орвоккі, Kukkonen=Кукконен, Kokkola=Коккола | |
| l | л | Vokaalin edellä | Lauri=Лаурі/Лаврі, Saalasti=Сааласті, Aulanko=Ауланко/Авланко |
| Konsonantin edellä a, o, u:n sisältävän tavun jäljessä | Salme=Салме, Tolppanen=Толппанен, Salpausselkä=Салпауссел(ь)кя/Салпавссел(ь)кя | ||
| ль / л | Konsonantin edellä e, i, y, ä, ö:n sisältävän tavun lopussa | Vilho=Вілго/Вільго, Siltanen=Сілтанен/Сільтанен | |
| Joillakin nimillä on vakiintunut kirjoitusasu, esim. | Helsinki=Гельсінкі | ||
| Sanan lopussa | Emil= Еміль/Еміл, Joel=Йоель/Йоел, Paul=Пауль/Паул/Павль/Павл | ||
| Huom! Ukrainassa kirjoitetaan perinteisesti monet länsiperäiset etunimet, joissa esiintyy -l- konsonantin edellä, ль:llä, vaikka edellisessä tavussa onkin takavokaali (a, o, u), esim. Adolf=Адольф, Albert=Альберт, Alfred=Альфред, Arnold=Арнольд, Osvald=Освальд, Valdemar=Вальдемар, Hjalmar=Яльмар jne. Tällaisten vierasperäisten nimien kohdalla on syytä mukautua ukrainan oikeinkirjoituksen traditioon; suomenkielisten osalta sitä vastoin tulee noudattaa yllä olevaa ohjetta. | |||
| ль | Jos seuraavana on j + vokaali (vrt. ja, je, ji, ju, jy, jä, jö) | Pöljä=Пелья | |
| lju | ю | Ruots., sanan alussa | Ljung=Юнґ |
| ll | лл | Sanan sisällä vokaalien välissä | Kalle=Калле, Ulla=Улла, Svalling=Сваллінґ |
| Ruots. a, o, u:n jäljessä konsonantin edellä | Kallvik=Каллвік | ||
| лль | Ruots. e, i, y, ä, ö:n jäljessä konsonantin edellä | Kellberg=Челльберґ | |
| Ruots. sanan lopussa | Lindell=Лінделль, Revell=Ревелль | ||
| m | м | Mikko=Мікко, Lampi=Лампі, Maarianhamina=Мааріангаміна | |
| mm | мм | Emma=Емма, Lammio=Ламміо, Tammisaari=Таммісаарі | |
| n | н | Niilo=Нійло/Нііло, Nieminen=Ніемінен, Naantali=Наанталі | |
| nn | нн | Annikki=Анніккі, Kanninen=Каннінен, Päijänne=Пяйянне | |
| o | о | Outi=Оуті/Овті, Orko=Орко, Outokumpu=Оутокумпу/Овтокумпу | |
| o | о/у | Ruots., riippuu ruotsin ääntämisestä | Rolf=Рол(ь)ф, Torstensson=Торстенссон, Borgå=Борґо
Bo=Бу, Olavsson=Улавссон, Domarby=Думарбю |
| Bo=Бу, Olavsson=Улавссон, Domarby=Думарбю | |||
| oi | ой | Oiva=Ойва, Koivisto=Койвісто, Voikkaa=Войккаа | |
| oo | оо | Roope=Роопе, Noopila=Ноопіла, Porvoo=Порвоо | |
| ou | оу | Ennen vokaalia | Louekoski=Лоуекоскі |
| оу/ов | Muissa tapauksissa | Outi=Оуті/Овті | |
| p | п | Pekka=Пекка, Tapola=Тапола, Pori=Порі | |
| pp | пп | Seppo=Сеппо, Tappurainen=Таппурайнен, Lappi=Лаппі | |
| q | к | Qvintus=Квінтус | |
| qu | кв | Sundquist=Сундквіст | |
| r | р | Risto=Рісто, Torvinen=Торвінен, Rauma=Раума/Равма | |
| rr | рр | Aarre=Аарре, Verronen=Верронен, Arrakoski=Арракоскі | |
| s | с | Simo=Сімо, Säisiö=Сяйсіе, Salo=Сало | |
| sj | ш | Ruots. | Sjundeå=Шундео, Sjöberg=Шеберґ |
| sk | ш | Ruots. e, i, y, ä, ö:n edellä | Skärström=Шерстрем, Skeppsbro=Шеппсбру |
| ski/skj | ш | Ruots. | Skiöld/Skjöld=Шельд |
| ss | сс | Jussi=Юссі, Kassinen=Кассінен, Nissilä=Ніссіля | |
| stj | ш | Ruots. | Stjernberg=Шернберґ, Tawaststjerna=Тавастшерна |
| t | т | Tuulikki=Тууліккі/Тувліккі, Timonen=Тімонен, Turku=Турку | |
| tj | ч | Ruots. | Tjeder/Tjäder=Чедер |
| tt | тт | Terttu=Тертту, Henttonen=Генттонен, Uittamo=Уйттамо | |
| u | у | Unto=Унто, Uotila=Уотіла, Kumpula=Кумпула | |
| у/в | Diftongin ja pitkän u:n jälkiosana: ks. au, eu, iu, ou, uu | ||
| ui | уй | Tuija=Туйя, Uino=Уйно, Puijo=Пуййо | |
| uu | уу | Vokaalin edellä ja sanan lopussa | Kuuanoja=Кууаноя, Kainuu=Кайнуу |
| уу/ув | Konsonantin edellä | Uuno=Ууно/Увно, Kuusinen=Куусінен/Кувсінен | |
| v/w | в | Valto=Валто, Wartiovaara=Вартіоваара, Vantaa=Вантаа | |
| x | кс | Felix=Фелікс, Axelsson=Аксельссон, Saxby=Саксбю | |
| y | ю | Käpylä=Кяпюля, Saxby=Саксбю, Kyllikki=Кюлліккі, Rydbeck=Рюдбекк, Chydenius=Чюденіус, Yrjölä=Юр’єля, Ylivieska=Юлівіеска, Kymmene=Кюммене | |
| у/в | Diftongin ja pitkän y:n jälkiosana: ks. ey, iy, yy, äy, öy | Köyliö=Кеуліе/Кевліе | |
| і | Ruots. nimissä sanan alussa | Yngve=Інґве, Ylander=Іландер, Yttervik=Іттервік | |
| Lisäksi esim. tässä nimessä | Sylvia=Сілвія/Сільвія | ||
| и | Slaavilaisperäisissä nimissä | Zyszkowicz=Зишковіч | |
| yi | юй | Yijälä=Юйяля | |
| yy | юу/юв | Muualla kuin sanan lopussa | Myyrmäki=Мюурмякі/Мюврмякі, Lyyli=Люулі/Лювлі, Kyyrö=Кюуре/Кювре, Yyteri=Юутері/Ювтері |
| юу | Sanan lopussa | Lempyy=Лемпюу, Uusikaarlepyy=Уусікаарлепюу/Увсікаарлепюу | |
| yä | юя | Keikyä=Кейкюя, Pöytyä=Пеутюя/Певтюя | |
| yö | юе | Kyösti=Кюесті, Yöntilä=Юентіля | |
| z | с | Mauritz=Маурітс/Маврітс, Zacharias=Сакаріас | |
| ц | Saksalaisperäisissä nimissä | Zimmer=Ціммер | |
| з | Slaavilaisperäisissä nimissä | Zyszkowicz=Зишковіч | |
| å | о | Åke=Оке, Åström=Острем, Åggelby=Оґґельбю | |
| а | Poikkeuksia | Åbo=Або, Åland=Аланд | |
| ä | е/я | Sanan alussa | Ämmälä=Еммяля/Яммяля, Ähtäri=Егтярі/Ягтярі |
| я | Sanan sisällä ja lopussa | Väinö=Вяйне, Jylhä=Юльгя, Mäntyharju=Мянтюгар’ю, Ypäjä=Юпяя | |
| е | Ruotsalaisissa sanoissa | Ängskulla=Енґскулла, Märta=Мерта, Räckhals=Рекгалс | |
| äi | эй/яй | Sanan alussa | Äikiä=Ейкія/Яйкія |
| яй | Sanan sisällä | Käiväräinen=Кяйвяряйнен, Päiviö=Пяйвіе, Päijänne=Пяйянне | |
| äy | еу/ев/яу/яв | Sanan alussa | Äystö=Еусте/Евсте/Яусте/Явсте, Äyräpää=Еуряпяа/Евряпяа/Яуряпяа/Явряпяа |
| яу/яв | Sanan sisällä | Säynätsalo=Сяунятсало/Сявнятсало, Mäyränen=Мяурянен/Мяврянен | |
| ää | ее/яа | Sanan alussa | Ääri=Еері/Яарі, Äänekoski=Еенекоскі/Яанекоскі |
| яа | Sanan sisällä ja lopussa | Kääriä=Кяарія, Vääksy=Вяаксю, Haanpää=Гаанпяа | |
| ö | е | Muulloin kuin j:n jäljessä | Östen=Естен, Öljymäki=Ельюмякі, Överby=Евербю, Päiviö=Пяйвіе, Sjögren=Шеґрен, Körsbärsgränden=Черсберсґренден, Könönen=Кененен, Pöljä=Пелья, Sörnäinen=Серняйнен |
| j:n jäljessä, vrt. jö | Jöröjukka=Єреюкка | ||
| öi | ей | Muulloin kuin j:n jäljessä | Öintilä=Ейнтіля, Höijer=Гейєр, Töijensalo=Тейєнсало |
| j:n jäljessä, vrt. jö | |||
| öy | еу/ев | Muulloin kuin j:n jäljessä | Öystilä=Еустіля/Евстіля, Röyttä=Реуття/Ревття, Söyrinki=Сеурінкі/Севрінкі, Vöyri=Веурі/Веврі |
| j:n jäljessä, vrt. jö | |||
| öö | ее | Muulloin kuin j:n jäljessä | Höök=Геек, Ränsöö=Рянсее, Töölö=Тееле |
| j:n jäljessä, ks. jöö | |||
Yhdeksän kirjaimen sääntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
"Ukrainan kielessä on olemassa ns. yhdeksän kirjaimen sääntö, jonka mukaan määräytyy, käytetäänkö vierasperäisissä sanoissa і- vai и-kirjainta. Pelkistettynä sääntö kuuluu näin: jos ennen oletettua і-kirjainta on yksi seuraavista konsonanteista: д, т, з, с, ц, ж, ш, ч, р, ja lisäksi tämän oletetun і-kirjaimen jälkeen tulee mikä tahansa konsonantti (ei kuitenkaan й), і:n tilalla pitää olla и. Sääntö sinänsä on voimassa aina kun on kyse yleisnimestä: дизель, силікат, режим, ja sitä sovelletaan myös uusimmissa lainoissa: принтер, чипси. Myös joissakin muissa sanoissa käytetään perinteisesti и:ta і:n sijaan, vaikka nämä tapaukset eivät ole kyseisen säännön alaisia: єпископ, митрополит, вимпел, химера."
"Erisnimien osalta tilanne on monimutkaisempi. Jos kyse on henkilönnimestä, kyseistä sääntöä sovelletaan vain viiden kirjaimen osalta yhdeksän sijaan: ж, ч, ш, щ ja ц (Вашинґтон, Цицерон, Чингісхан, mutta Дізель). Sama pätee myös mm. venäläisiin nimiin, vaikka niiden kirjoitusasusta määräävät muutkin ohjeet, joita ei tässä ole tarkoituksenmukaista esittää. Paikannimissä taas sääntö on voimassa joissakin tapauksissa (esim. Америка, Антарктида, Алжир, Чикаго, Мадрид, Рига, Британія, Братислава, Бразилія, Сирія, Скандинавія), mutta yleensä ei."
"Näin määrää voimassa oleva, vuoden 2007 ukrainan kielen oikeinkirjoitussäännöstö. Näissä translitterointiohjeissa yhdeksän kirjaimen sääntöä ei kuitenkaan ole otettu huomioon ollenkaan, ennen kaikkea siksi, että säännön soveltaminen riippuu siitä, onko kyseessä henkilön- vai paikannimi. Lisäksi on todennäköistä, että seuraavissa oikeinkirjoitussäännöstöissä normit muuttuvat jonkin verran."
"Sääntö on kuitenkin merkittävä sen takia, että Suomen pääkaupungin nimi kuuluu sinänsä sen piiriin. Nyt voimassa olevassa oikeinkirjoitussäännöstössä nimeä ei ole mainittu yhdeksän kirjaimen säännön yhteydessä lainkaan, ja oletusarvoisesti se pitää siis kirjoittaa näin: Гельсінкі. Tällä hetkellä ukrainan kielessä näkee kuitenkin käytettävän muitakin kirjoitusasuja, joista yhtä (Гельсинкі) voidaan perustella juuri tällä säännöllä ja siksi se puolustaa paikkansa myös tässä sanakirjassa. Muut kirjoitusasut kuin Гельсінкі ja Гельсинкі eivät sen sijaan ole korrekteja."
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jura Zub, Suomi–ukraina-sanakirja, Helsingin yliopisto, 2012